| Yhteenveto: | Tutkimuksen tavoitteena oli lisätä ymmärrystä integroidusta raportoinnista ja syventää ymmärrystä arvonluonnin käsitteestä. Työn teoreettinen viitekehys rakentui vuosikertomuksiin, yhteiskuntavastuuseen ja integroituun raportointiin liittyvästä tutkimuskirjallisuudesta. Työn aineistona käytettiin seitsemän pohjoismaisen rakennus- ja infrastruktuurialan integroitua raporttia vuosilta 2012–2013. Työn metodologisena otteena käytettiin kolmeen tasoon jaettua kriittistä diskurssianalyysiä, jossa analyysi alkaa tekstuaaliselta tasolta ja siirtyy tulkinnallisen analyysin jälkeen kriittisen analyysin tasolle. Kriittisellä tasolla tarkastellaan arvonluontiin liittyviä valtarakenteita ja niiden ongelmallisuutta suhteessa integroidun raportoinnin tavoitteisiin.
Analyysissä tunnistettiin kolme diskurssia: eettinen diskurssi, riippuvuus-diskurssi ja autonominen diskurssi. Eettisen diskurssin arvonluonti rakentuu organisaation arvomaailman ja toimintakulttuurin pohjalle. Riippuvuus-diskurssissa arvonluonti perustuu muiden toimijoiden kanssa käytävään vuorovaikutukseen ja autonomisessa diskurssissa arvonluonnin lähteenä on organisaation oma toiminta. Riippuvuus-diskurssi ja autonomia-diskurssi toimivat yhteistyössä pyrkien institutionalisoimaan arvonluonnin eettistä diskurssia. Arvonluonnin käsityksen rajoittuminen eettiseen toimintaan on kuitenkin ongelmallista, sillä tämä voi johtaa epäeettisen toiminnan piilottamiseen. Puhe arvonluonnista yksistään eettisenä toimintana on uhka raportoinnin avoimuudelle ja rehellisyydelle, sillä ne todetaan integroidun raportoinnin viitekehyksessä tärkeiksi lähtökohdiksi.
|
|---|