| Summary: | Suomalainen urheilukenttä on monien lajien ja paikalliskulttuurien sävyttämä. Tässä
joukossa jalkapallo on ollut perinteisesti varsinkin rannikkoseutujen ja suurten
kaupunkien laji, mikä näkyy vieläkin suomalaisessa jalkapallomaantieteessä. Tässä
tutkielmassa kerrotaan kuinka lajin leviäminen, globalisaatio ja liikunnan
paikalliskulttuurit sekoittuvat osaksi suomalaista jalkapalloa ja yhteiskuntaa sekä
valotetaan tapahtumien kehitysvaiheita. Samalla ne taustoittavat tutkimusta, jossa
suomalaisen jalkapallomaantieteen muutosta tarkastellaan maajoukkuepelaajien kautta.
Tutkielmassa käsitellään Suomen jalkapallon A-maajoukkueessa vuosina 1965, 1985 ja
2005 pelanneiden miesjalkapalloilijoiden kasvattaja-alueita sekä heidän
maaotteluhetkellä edustamiensa seurojensa sijainteja. Aiheeseen pureudutaan
urheilumaantieteen keinoin sekä suomalaisiin urheilun ja liikunnan
paikalliskulttuureihin nojaten. Tutkimusaineisto on kerätty ottelutilastoista
tarkasteluvuosittain ja yhdistetty pelaajahistorioiden kanssa. Aineistonkeruun jälkeen
sisältöä on analysoitu esimerkiksi erilaisten taulukoiden ja kuvioiden muodossa.
Vuonna 1965 maajoukkuepelaajat olivat saaneet jalkapallo-oppinsa lähinnä eteläisessä
Suomessa. Siirryttäessä vuoteen 1985, pohjoisin kasvattipaikkakunta oli vaihtunut
Kokkolasta Kemiin. Viimeisenä tarkasteluvuotena pohjoisen osuus oli kasvanut
entisestään. Pohjois-Suomen keskittymän lisäksi eniten maajoukkuepelaajia olivat
kasvattaneet suuret kaupungit Lahti, Helsinki ja Tampere. Vuosien kuluessa
maajoukkue on myös alkanut yhä vahvemmin koostua ulkomailla pelaavista
jalkapalloilijoista. Vuonna 1965 ainoastaan yksi pelaaja pelasi Suomen ulkopuolella,
vuonna 1985 heitä oli 10, ja viimeisenä tarkasteluvuotena jo 35. Laitettaessa kaikkien
tarkasteluvuosien pelaajat kartalle kasvattajapaikkakuntansa mukaan, rannikkoseudut ja
muutamat suuret kaupungit korostuvat selkeästi. Samalla maantieteellisesti laajassa
Suomessa löytyy etenkin sisämaasta laajoja alueita, joilta ei näinä vuosina tullut
maajoukkueeseen yhtään jalkapalloilijaa. Tämä ei tuloksena yllätä, sillä vahvat
paikalliskulttuurit ohjaavat olennaisesti paikallisväestön innostusta tiettyihin lajeihin, ja
pienemmillä paikkakunnilla jo joukkueiden kokoamisessa voi olla omat haasteensa.
Aihe tarjoaa monia jatkotutkimuksen aiheita, ja urheilumaantiede tuo omat
mielenkiintoiset vivahteensa urheilun tutkimuskenttään. Lisäksi erilaiset pelaajapolut ja
akatemiat vilahtelevat jatkuvasti urheiluväen puheissa, joten tältäkin pohjalta on hyvin
mielenkiintoista tutustua eri näkökulmista urheilijoiden lähtöalueisiin – vaikkakin
menestyvän urheilijan takana on asuinpaikan lisäksi lukemattomia muitakin
osatekijöitä.
There are typically many different sports and local cultures in the Finnish field of
sports. Football has traditionally been the most popular in the coastal area and in big
cities. Therefore the arrival of football starting via the coastline and the big cities can
still be seen in Finnish football geography. In this research the spreading of football,
globalization and local sport cultures are attached to Finnish football, society and their
phases. These themes also form the background to this research, in which the change of
Finnish football geography is researched through the players of the national team.
The purpose of this study was to discover the origins of the Finnish footballers who
played in the national team in 1965, 1985 and 2005. Also the location of the clubs
represented by the footballers will be studied. These themes will be processed with
views from sports geography and local sports cultures in Finland. The player lists from
each year were taken from match statistics and combined with the individual player
histories. When all the material was collected, information was listed in different tables.
In 1965 the national team footballers came mainly from the southern parts of Finland.
When moving to year 1985, the most northern place in the collected data has changed
from Kokkola to Kemi. In the last year studied the proportion of the players from the
northern part of Finland had grown even more. Additionally, the big cities of Lahti,
Helsinki and Tampere are cities which have produced most national team players during
the mentioned years. There is also a growing trend among national team players playing
abroad. In 1965 only one player didn’t play in Finland, but in 1985 there were 10 and in
2005 35 players who were members of foreign clubs. If all the footballers in the data
were placed on a map, the coastal areas and big cities would still be emphasized. At the
same time there are large areas in the interior Finland that didn’t produce any footballers
to the national team during the studied years. This isn’t surprising, because strong local
sports cultures guide people’s enthusiasm to specific sports and in smaller towns it can
be hard even to form teams.
These themes offer numerous possibilities for further studies, as sports geography
brings about some interesting shades to the field of sports studies. In addition, different
academies and athletes’ career paths are often mentioned in the field of sports, so also
from this point of view it is interesting to take a deeper look into the areas where the
national team level athletes originate from – although there are still many other factors
influencing the road becoming a top athlete than just the place of birth.
|
|---|