| Yhteenveto: | Saksalainen yhteiskunta, aivan kuin muutkin länsimaiset yhteiskunnat, on sosiaalirakenteeltaan
jakaantunut useampaan ryhmään kuin aikaisemmin, esim. verrattuna agraariyhteiskunnan aikaan.
Sosiaalirakenne on heterogeenisempi kuin ennen. Yhteiskunnat koostuvat kuitenkin myös ihmisryhmistä,
joita yhdistävät asiat kuten: mm. tulot, ikä ja vapaa-ajanintressit. Erityisesti vapaa-ajan lisääntyminen
selittää heterogenisoitumista - ihmiset voivat toteuttaa itseään useammalla tavalla.
Erilaiset sosiaaliset ryhmät käyttävät myös kieltä eri tavoin. Tämän takia kiinnostuin siihen, miten
fraseologia liittyy näiden ryhmien tyypillisiin piirteisiin. Niin kuin sosiaalirakenne, on myös fraseologia
kokenut muutoksia informaatioteknologian ja vapaa-ajan yleistyessä.
Tässä työssä yritän löytää yhtymäkohtia valitsemieni fraseologisten ilmausten - ’fraseemien’ - ja tiettyjen
sosiaalisten ryhmien, ’sosiaalisten miljöiden’ välillä vertailemalla kuutta saksalaista medialähdettä ja niille
tyypillisiä lukijaryhmiä. Työn tarkoitus on havainnollistaa postmodernin yhteiskunnan ominaispiirteitä
yhdistämällä sosiologista ja fraseologian teoriaa. Materiaalina toimii mediateksteistä valitsemani 36
fraseemia.
|
|---|