| Yhteenveto: | Opinnäytetyöni tarkoituksena on löytää toimintakäytäntöjä lasten osallistamiseen.
Kiinnostuin lapsia osallistavan taideprojektin toteuttamisesta ja perustin
tutkimustani varten ryhmän, jonka toimintaa ohjasin ja tutkin kevään 2014 ajan.
Monitaidetyöpajan päätavoitteet olivat lasten osallistamisen edistäminen ja hyvinvoinnin
lisääminen taiteen keinoin.
Vaikka toteutin toimintalähtöistä tutkimustani ilman valmista teoriaa ja
tarkkaa ennakkosuunnitelmaa, johtoajatuksenani oli osallistaa lapsia vapauttavan
pedagogiikan hengessä. Projektin liikkeellelähtöä siivitti ajatus, jonka mukaan
lasten osallisuutta tulisi lisätä ja heidän ääntään kuunnella heitä koskevissa
asioissa. Tätä pyrin toteuttamaan tietoisesti projektin eri vaiheissa.
Tutkimukseni on luonteeltaan toimintalähtöistä ja osallistuvaa taistelevaa
tutkimusta. Analysoin monitaidetyöpajan toimintaa ensisijaisesti omakohtaisten
kokemusteni ja havaintojeni näkökulmasta. Kirjoitin itselleni koko toiminnan
ajan muistiinpanoja, joita esittelen tutkimuksessa sekä alkuperäiskatkelmina
että tulkittuina kuvauksina. Tulkitsen näitä aineistoni tihentymiä ja karikoita
yksittäistapauksia yleisemmälle tasolle liittämällä käytännönkokemuksiani teorialähteisiin.
Muistiin kirjaamisen lisäksi toteutin työpajassa projektin seurantaa
ja arviointia erilaisten toiminnallisten menetelmien, kuten havainnoinnin, osallistumisen
ja kyselyjen avulla.
Tutkimukseni kuluessa syvennyin pohtimaan vallan ja osallisuuden suhdetta,
sillä valtasuhteilla on keskeinen merkitys lasten osallistamisen toteuttamisessa.
Työni päälähteitä ovat A.S. Neill, Alice Miller ja bell hooks, joiden kasvatusajattelun
myötä tuon esiin pedagogiikan varjopuolia, joista jokaisen kasvattajan
olisi hyvä olla tietoinen, jotta niistä voisi päästä eroon.
Tutkimukseni on osa kouluyhteisön kehittämistä. Vaikka alkuperäinen
idea oli tuoda esiin lasten ääntä, työssäni korostuu ennen kaikkea oma matkani
opettajaksi oppimisen ja kasvamisen tiellä. Monitaidetyöpajan käytännössä
keskeiseksi nousi vapauttavan ilmapiirin luominen, sillä se edisti lasten osallistumista
toimintaan. Tämän tutkimuksen perusteella merkityksellisin käytännön
ratkaisu ja muutoksen avain lasten osallisuuden lisäämiseksi koulussa on valtasuhteiden
ja osallisuutta ehkäisevien käytäntöjen tiedostaminen ja sitä kautta
mahdollistuva oman toiminnan muuttaminen.
|
|---|