| Yhteenveto: | Tämän pro gradu- tutkielman tarkoituksena on selvittää, millaisia mielipiteitä ruotsin kieleen hiljattain pinnalle noussut sukupuolineutraali pronomini, hen, herättää ruotsin ja suomenruotsalaisessa mediassa ja eroavatko mielipiteet maiden välillä. Lisäksi haluttiin tarkastella, mitä mieltä lingvistit ovat pronominista. Argumentit ovat vuosilta 2007-2013 ja ne kerättiin kolmesta ruotsin ja yhdestä suomenruotsalaisesta päivälehdestä. Argumenttityypiksi valittiin kielelliset argumentit, joita seulottiin tutkimukseen yhteensä 33. Mielipiteitä tutkittiin kvalitatiivisin menetelmin argumentaatioanalyysiä hyödyntäen. Argumentaatioanalyysissä käytettiin mallina Björnssonin argumentaatiomallia, jossa argumentit jaetaan merkityksen mukaan. Lisäksi argumentit jaettiin sisällön perusteella kielellisiin alaryhmiin,joita ovat: funktio, frekvenssi, kielioppi, logiikka, perinne ja kielenulkoisuus. Tulokset vahvistivat hypoteesini oikeaksi, sillä lähes puolet argumenteista oli positiivisia. Neutraaleja argumentteja oli toiseksi eniten ja negatiivisia vähiten. Suomenruotsalaiset argumentit olivat joko positiivisia tai neutraaleja, mikä johtunee sukupuolineutraalin pronominin tuttuudesta. Argumentit erosivat maiden välillä pääasiassa vain, kun verrattiin kielenulkoisien (suomenruotsalaisten) argumenttien suhdetta muihin argumentteihin. Kielenulkoiset argumentit koskivat enemmän tasa-arvoa, kun taas muut argumentit keskittyivät enemmän kielioppiin ja kielen rakenteisiin. Useat lingvistit katsoivat sukupuolineutraalin ilmauksen tuottavan ongelmia varsinkin silloin, kun ihmisistä puhutaan yleisellä tasolla. Lisäksi sana suku on saanut uusia merkityksiä, kuten sukupuolirooli ja sosiaalinen sukupuoli. Suku nähdään siis enemmän ominaisuutena, mikä voi johtaa kielellisiin virheisiin.
|
|---|