| Yhteenveto: | Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää erityiskouluissa musiikkia opettavien
opettajien ja ohjaajien näkemyksiä siitä, millainen oppimisympäristö
erityisryhmien musiikkitunneilla tulisi olla, ja miten sitä tulisi kehittää, jotta
musiikinopetus ja -oppiminen mahdollistuvat eritasoisille oppilaille.
Musiikinopetuksen oppimisympäristöä tarkastellaan fyysiseltä,
psyykkiseltä, sosiaaliselta ja kognitiiviselta osa-alueelta. Tutkimukseen
haastateltiin viittä henkilöä, ja haastatteluaineisto on analysoitu
aineistolähtöisesti ja teoriaohjaavasti.
Fyysisessä oppimisympäristössä tärkeänä pidettiin oppilaiden
omatoimisuutta lisäävää, helposti muunneltavaa, esteetöntä ja selkeää
musiikkiluokkaa. Soitinten ja opetusmateriaalin tulisi olla helposti oppilaiden
saatavilla. Selkeys parantaa oppilaiden keskittymistä, ja helppo muunneltavuus
säästää aikaa opettamiselle ja ohjaamiselle. Lisäksi soittimia muokataan
oppilaslähtöisesti. Psyykkisen ja sosiaalisen oppimisympäristön tulisi olla
viihtyvyyttä edistävä ja osallisuutta tukeva. Tällöin merkityksellisiä ovat
positiivinen ja rohkaiseva ilmapiiri, motivoiva toiminta sekä onnistumisen
kokemusten mahdollistaminen oppilaille. Tärkeäksi koettiin myös motivoivien
soitinten valinta. Kognitiivisen oppimisympäristön osalta eri aistien avulla
tapahtuvan oppimisen hyödyntäminen musiikinopetuksessa koettiin
oppimisen kannalta merkittäväksi, mutta osittain myös haastavaksi toteuttaa.
Esteetön musiikinopetus mahdollistuu oppimisympäristön osaalueita
muokkaamalla. Tutkimus tarjoaa tietoa, näkökulmia ja huomioita
erityisryhmien musiikin oppimisympäristön ja opetuksen suunnitteluun.
|
|---|