| Summary: | Tutkimuksen tehtävänä on selvittää, kuinka äidinkieli vaikuttaa toisen kielen oppimiseen.
Tutkimuksessa käsitellään turkinkielisten suomenoppijoiden kirjoitelmia. Tutkimuksen tavoitteena
on selvittää, missä eri rakenteissa turkin kieli vaikuttaa suomen oppimiseen ja millaisia negatiivisia
siirtovaikutuspiirteitä esiintyy vahvimmin ja useimmin turkkilaisten suomenoppijoiden
kirjoitelmissa. Tutkimuksen yhtenä tarkoituksena on myös tuoda tietoa siitä, onko turkin kielellä
positiivista siirtovaikutusta suomen kielen oppimiseen. Äidinkielen vaikutusta toisen kielen
oppimiseen voidaan tutkia kielten välisen siirtovaikutuksen kautta. Siirtovaikutus eli transferi voi
olla negatiivinen ja/tai positiivinen. Kielten välisessä siirtovaikutuksessa negatiivinen transferi
ilmenee virheiden kautta ja taas positiivinen siirtovaikutus oikeiden ilmauksien kautta.
Tutkimus toteutettiin käyttämällä sekä kontrastiivista analyysia että virheanalyysia. Turkinkielisten
kirjoittajien oppijansuomea analysoitiin vertailevasta suomi-turkki näkökulmasta, joka antaa tietoa
ilmenevistä siirtovaikutuksen aiheuttamista poikkeamista. Valittu vertailunäkökulma ja
kvalitatiivinen tutkimusmenetelmä soveltuvat tutkimuskysymyksen tarkasteluun. Näiden kahden
kielen keskinäistä siirtovaikutusta ei tähän mennessä ole tutkittu.
Tutkimusaineisto on Yleisten kielentutkintojen kirjoittamisen osakokeen kirjoituksia, joita oli
yhteensä 90. Kirjoitelmissa esiintyviä siirtovaikutuspiirteitä tarkasteltiin kielen eri rakenteiden
tasolla. Tutkimuksen tuloksista välittyy, että äännerakenteen tasolla vokaali /ä/ ja pitkät konsonantit
tuottavat haasteita turkinkielisille. Nämä poikkeamat liittyvät negatiiviseen siirtovaikutukseen.
Toisaalta turkin kieli mahdollistaa positiivista siirtovaikutusta pitkien vokaalien ääntämisessä.
Tutkimuksen tuloksien mukaan syntaktiset ongelmat lukeutuvat paikallissijaisten ja omistuslauseen
sekä rektioiden väärinkäyttöön. Negatiivinen siirtovaikutus ilmenee vahvimmin ja useimmin juuri
niillä alueilla. Leksikossa turkin kielen mukainen käyttö on tuottanut virheellisiä ilmauksia
vierassanojen ja käännöslainojen käytössä. Positiivinen siirtovaikutus ei näy paljon syntaktisella
tasolla eikä leksikossa. Huomattavaa on siis tuloksien kannalta se, että turkin kieli ei juuri toimi
apuna suomen kielen oppimisessa eikä helpota suomen oppimista.
|
|---|