| Yhteenveto: | Tutkimuksen tavoite on tuoda esiin 2000-luvun julkisten taidehankintojen malleissa esiintyvät epäkohdat yksittäisen kuvataiteilijan näkökulmasta sekä tuoda esiin kuvataiteilijan asema julkisen taiteen hankintatyöryhmissä.
Julkisen taiteen hankinnat on järjestetty eri puolilla Suomea muodostamalla taidehankintatyöryhmiä, joissa on edustettuina kaupunkien virkamiehiä kulttuurin ja taiteen hallinnosta, yhdyskuntasuunnittelusta sekä rakennuskohteen edustajista, suunnittelijoista, arkkitehdeistä. Kuvataiteen edustusta ei kaikissa julkisen taiteen hankintatyöryhmissä ole lainkaan. Tyypillisesti julkisten taiteen hankintojen tilaustöissä kuvataiteilijan on oltava yrittäjä ja vastattava yksin neuvottelutilanteissa sopimuksen teosta omalta osaltaan ja kannettava vastuu teoksen valmistusprosessista. Kuvataiteilija, jolla on harvoin teostilauksia, voi joutua vaarantamaan sosiaaliturvansa ottaessaan vastaan julkisen teostilauksen. Kuvataiteilijan näkökulmasta julkisen taiteen tilaukset ovat keskittyneet muutamalle tekijälle, jolloin kuvataiteen monimuotoisuus julkisissa tiloissa on jäänyt toteutumatta.
Tutkimusmenetelmäni on aineistopohjainen ja tutkimusaineistoni muodostavat omat ammattikuvataiteilijan tapauskohteet julkisen teoksen tekijänä eri kohteissa Suomessa aikajaksolla 2001–2014. Tutkimusaineisto on kerätty tutkijan omista julkisten tilausten asiapaperiarkistoista, päiväkirjamerkinnöistä, sähköposteista tilaajien kanssa sekä kaupunkien pöytäkirja-arkistoista. Pohdintaosiota varten olen lukenut ajankohtaisia aihetta käsitteleviä tutkimuksia, selvityksiä ja julkaisuja.
|
|---|