| Summary: | Tutkielman aiheena on tarkastella mitä taantuma-ajan nuorten 15-29-vuotiaiden sukupolvi
ajattelee tulevaisuuden työelämästään. Tässä tutkimuksessa on kyse vuonna 2008
alkaneesta taloudellisesta taantumasta joka vaikuttaa niin Suomessa kuin globaalistikin.
Tutkimuksessa tarkastellaan kvantitatiivisilla tutkimusmenetelmillä Nuorisobarometri 2009
-aineistoa, josta tarkastellaan nuorten mielipiteitä jatkuvan uudelleen kouluttautumisen ja
työpaikan pysyvyyden suhteen. Taustamuuttujina tarkastellaan niin nuorten ikää,
sukupuolta, koulutustasoa kuin äidinkin koulutustasoa tavoitteena etsiä eroja erilaisten
nuorten välillä, sillä nuorisoa ei voi pitää mitenkään homogeenisenä joukkona. Tutkimuksen
poikkileikkauksellinen lähestymistapa avaa juuri taantuman alun ajankohtaa nuorten
elämässä. Ajankohtaa ja laajempaa yhteiskunnallista kontekstia tutkimuksessa lähestytään
Ulrich Beckin riskiyhteiskunnan käsitteiden kautta (Beck 1992; 2000). Nuoria pohditaan
tässä tutkimuksessa myös sukupolvena ja taantuma-aikaa sukupolvikokemuksena Karl
Mannheimin hengessä (1952 [1927]). Tutkimuksessa sijoitetaan myös nuorison kokema
riskien yhteiskunta nykyhetken kontekstiinsa tarkastelemalla nuorisopolitiikan
kehittämisohjelmia vuosilta 2007-2011 ja 2012-2015, kuvauksena julkisen vallan
reagoinnista nuorten kohtaamiin riskeihin. Nuoriso itse näyttäisi tuntevan nykyisen riskien
yhteiskunnan ja olevan ajatuksiltaan jo sopeutunut siihen.
|
|---|