| Summary: | Tutkimuksessa tarkasteltiin lapsijohtoisen tutkimuksen ohjaamiseen liittyviä haasteita sekä sitä, miten ohjaaja toiminnallaan ja valinnoillaan mahdollistaa tai rajoittaa lasten osallisuutta.
Tutkimuskohteena oli alakoulussa toteutettu lapsijohtoisen tutkimuksen projekti ja kyseisen projektin ohjaaja. Projekti toteutettiin kantahämäläisen kyläkoulun 3.-4. luokassa keväällä 2012. Kyseessä on arvioiva tapaustutkimus, jonka aineisto kerättiin monimenetelmällisesti. Aineisto koostuu ohjaajan havainnoista ja päiväkirjasta sekä oppilaiden tutkimuspäiväkirjoista, loppuarvioinneista ja tutkimuksen aikana syntyneistä dokumenteista.
Tutkimuksessa ilmenee, että suurimmat haasteet lapsijohtoisen tutkimuksen ohjaamisessa liittyvät ohjaamisen ja avustamisen määrään ja laatuun eli tasapainoiluun tarpeellisen ja liiallisen avustamisen välillä. Kyse on laajemmin lasten osallisuuden mahdollistamiseen ja rajoittamiseen liittyvistä kysymyksistä, joita on myös arvioitu tässä tutkimuksessa. Lapsijohtoisen tutkimusprojektin ja ohjaajan toiminnan arviointi suoritettiin prosessiarviointina, jolloin pääpaino on muuttuvien prosessien kokonaisvaltaisessa kuvaamisessa ja ymmärtämisessä.
Tutkimuksessa todettiin myös, että tutkimustaitoja on tarpeen harjoitella erikseen ennen varsinaiseen tutkimuksentekoon ryhtymistä. Tässä tutkimuksessa tutkimustaitoja opeteltiin tutkimusta tehtäessä. Tämä johti ohjaajan roolin korostumiseen ja lasten itsenäisyyden heikentymiseen. Tutkijavalmennuksen puuttuessa oppilaat tulevat enemmän riippuvaisiksi aikuisen avusta. Ohjaajalla oli myös ajoittain vaikeuksia ehtiä auttaa lapsitutkijoita riittävästi.
|
|---|