The representation of Sámi people on Finnish and Norwegian tourism websites in English

Tutkielman tarkoituksena oli selvittää, minkälaisia representaatioita saamelaisista rakennetaan norjalaisessa sekä suomalaisessa matkailumarkkinoinnissa englanniksi. Aineistona oli yksi kunkin maan virallisen matkailumarkkinointiportaalin (VisitFinland ja VisitNorway)saamelaisaiheinen alasivu. Tutki...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Lindholm, Maiju
Muut tekijät: Humanistinen tiedekunta, Faculty of Humanities, Kielten laitos, Department of Languages, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:eng
Julkaistu: 2014
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/44816
Kuvaus
Yhteenveto:Tutkielman tarkoituksena oli selvittää, minkälaisia representaatioita saamelaisista rakennetaan norjalaisessa sekä suomalaisessa matkailumarkkinoinnissa englanniksi. Aineistona oli yksi kunkin maan virallisen matkailumarkkinointiportaalin (VisitFinland ja VisitNorway)saamelaisaiheinen alasivu. Tutkielman teoriapohjana käytettiin kriittistä diskurssianalyysia(esim. Fairclough 1992, Pietikäinen & Mäntynen 2009, Blommaert 2005). Taustatietona käytiin läpi aiempia tutkimuksia saamelaisrepresentaatioista. Metodeissa nojattiin pääosin laadulliseen ja monimodaaliseen analysointiin, jossa pohjana oli Fairclough’n (1992) kolmitasoinen diskurssiaineiston analysointi. Tutkimustuloksista kävi ilmi, että molemmilla nettisivuilla saamelaisrepresentaatiot rakennettiin odotetusti stereotyyppien varaan. Niissä korostuivat erilaisuudet saamelaisten ja länsimaalaisten välillä. Erityisesti saamelaisten perinteisiä elintapoja markkinoitiin, mikä on tullut ilmi myös aiemmassa saamelais- ja alkuperäiskansojen tutkimuksessa. Historiattomuus ja modernin saamelaiselämän huomiotta jättäminen olivat tässäkin tutkielmassa selkeitä tuloksia saamelaisrepresentaatioiden rakentamisessa, mikä on tyypillistä jälkikoloniaaliselle diskurssille. Norjalaisen ja suomalaisen aineiston välillä eroja oli lähinnä tyylissä ja näkökulmassa. Norjalainen sivu luotti informatiiviseen ja perinteiseen tyyliin, siinä missä suomalainen sivu käytti enemmän adjektiiveja, markkinoivaa kieltä, kuvia, ja otti turistit enemmän huomioon.