| Yhteenveto: | Tietoisuus ympäristömuutoksista sekä -riskeistä on kasvanut ja laajentunut koko maailman
kattavaksi. Ihmisen ja luonnon välinen yhteys sekä ympäristötekijöiden liittyminen
hyvinvointiin tiedostetaan ja ne ovat kirjattuna kestävän kehityksen mukaisiin visioihin.
Silti tutkijoiden mukaan päätösten ja toiminnan tasolla ratkaisut ovat edelleen
lyhytnäköisiä ja usein kovin kestämättömällä pohjalla.
Tutkimukseni tavoitteena on tarkastella kuinka ympäristötekijöiden ja niihin
liittyvän toiminnan vaikutukset kohdentuvat hyvinvointiin. Kartoitan tutkimuksessa,
systemaattisen kirjallisuuskatsauksen avulla, mitä ympäristön sosiaalisten vaikutusten
arviointia käsittelevät kirjoitukset pitävät sisällään. Lisäksi kartoitan sosiaalityön näyttäytymistä
näissä puheissa. Tutkimuksessa tarkastelen aihetta yhdistämällä ekososiaalisen
sosiaalityön systeemiteoreettisen ja ekokriittisen näkökulman. Systeemiteorian
mukaisesti pidän ihmisten ja ympäristön tarkastelua erillisinä mahdottomana, koska
kaikki osasysteemit liittyvät kokonaisuudessa jollakin tavalla toisiinsa. Ekokriittisen
lähestymistavan mukaisesti pidän ekosysteemin huomioimisen välttämättömänä ja kyseenalaistan
jatkuvan kasvun mahdollisuuden.
Tutkimukseni aineisto muodostuu 39 vertaisarvioidusta, tieteellisissä aikakausilehdissä
ajalla 2000–2/2014 julkaistusta, tutkimusartikkelista tai konferenssijulkaisusta.
Eri tieteenalojen tutkimusartikkeleista koostuva aineisto osoitti sosiaalisen
liittymisen koko yhteiskuntaan ja maailmaan. Tarkastelun näkökulmien ja aihealueiden
moninaisuus ja toisaalta yhdistettävyys ilmaisivat ympäristötekijöiden laajaalaisen
tarkastelun tarpeen. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että poliittisen päätöksenteon
pohjaksi tarvitaan erityisesti tietoa ympäristömuutosten kohdentumisesta sekä tasa-arvon
ja oikeudenmukaisuuden toteutumista tuossa kohdentumisessa. Tutkimuksessa
ilmeni ympäristön sosiaalisten vaikutusten oikeudenmukaisuuteen liittyvä tarve
osallisuudesta ja huoli heikoimmassa asemassa olevien mahdollisuudesta osallisuuteen.
Toisaalta, tutkimuksen tulokset osoittivat sosiaalisesti kestävän kehityksen mää-
rittelyn, mittareiden ja arvioinnin kehittämisen sekä hyvinvoinnin laaja-alaisen ymmärryksen
edistämisen tarpeen.
Koska sosiaalityön leikkauspinta läpäisee koko yhteiskunnan ja ympäristön,
voisi kysyä olisiko sosiaalityöllä laaja-alaisen vaikuttavuuden luontaisena ymmärtäjä-
nä mahdollisuuksia kehittää ja edistää kokonaisvaltaista vaikuttavuustietoa.
|
|---|