| Summary: | Tutkimuksen tarkoituksena on saada tarkempaa tietoa maahanmuuttajien kielellisestä identiteetistä. Keskityn tutkimuksessani maahanmuuttajiin, jotka ovat oppineet valtakunnallisen vähemmistökielen ruotsin, joka on heidän sijoituspaikkakunnallaan enemmistökielen asemassa. Tutkimuksen empiirinen materiaali koostuu teemahaastatteluista. Haastateltavina olleet 5 maahanmuuttajaa (iältään 20 – 54-vuotiaita) osallistuivat henkilökohtaisiin teemahaastatteluihin asuin tai työpaikkakunnallaan. Kaksi haastateltavista on tullut Suomeen pakolaisena 1990-luvulla, 2 perhesyistä ja 1 työnantajan lähettämänä. Erilaiset taustat sekä maassaoloaikojen eroavaisuudet
(3-22 vuotta) antavat mahdollisuuden tarkastella taustojen vaikuttamista identiteetin kehittymiseen yksilötasolla.
Kielellä on suuri vaikutus identiteetin kehityksessä, varsinkin äidinkielen rooli identiteetin osana korostui tutkimuksessa, samoin asenne uusia kieliä kohtaan. Uuteen maahan muutettaessa uuden kielen oppiminen ja sen myötä myös uuden kulttuurin omaksuminen muuttavat yksilön käsitystä omasta identiteetistään. Tutkimuksessani identiteetti nähdään monimutkaisena, tilannekohtaisena sekä alati kehittyvänä, joten tulokset kertovat haastateltavien nykyisen tilanteen ilman kuvaa menneistä tai tulevista identiteeteistä. Haastatteluissani kävi ilmi, että myös maahanmuuttajien taustalla oli merkittävä vaikutus kielellisen identiteetin muokkautumiseen. Pakolaisena Suomeen muuttaneet haastateltavat arvostavat vanhaa kotimaataan ja – kieltään sekä ovat kiitollisia uuden kotimaansa tarjoamista mahdollisuuksista, kun taas työperäisen maahanmuuton
kautta Suomeen päätyneet ovat avoimia kaikille kielille ja kulttuureille, eivätkä aseta
uutta kotimaataan muiden vieraiden maiden yläpuolelle.
|
|---|