| Summary: | Tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella Tom Reganin teoriaa itseisarvoisista olennoista ja tilanteista, joissa itseisarvoista olentoa onkin esimerkiksi hyväksyttävää vahingoittaa. Reganin teoriaa tarkastellaan sekä itseisarvolle asetettujen kriteerien mahdollisen ihmiskeskeisyyden että ristiriitatilanteiden ratkaisukeinojen kautta (ristiriitatilanteella viitataan tilanteeseen, jossa joudumme asettamaan vastakkain esimerkiksi kahden yhtäläisen arvokkaan yksilön yhtäläisen hyvinvoinnin). Reganin teorian vastapainona toimii Paul Taylorin ympäristöeettinen teoria, sillä Reganin eritellessä tietyt karkeat kriteerit "oman elämänsä subjekteiksi" kutsumilleen yksilöille, jotka ovat varmuudella itseisarvoisia olentoja, itsessään arvokkaiden olentojen joukko näyttäytyy Taylorin teorian yhteydessä huomattavasti laajempana. Tutkimuksen tavoitteena on osoittaa Reganin esittämä tietynlainen varmasti itseisarvoisten yksilöiden ryhmän rajaaminen merkityksellisenä mahdollisten ristiriitatilanteiden määrän ja jopa eettisen teorian käytännön sovellettavuuden kannalta, mutta kyseenalaistaa ihmiskeskeiset keinot kyseisten rajojen asettamiseen ja ristiriitatilanteiden ratkaisuun.
|
|---|