| Yhteenveto: | Tutkielman tarkoituksena oli selvittää vieraiden kielten yliopisto-opiskelijoiden kokemuksia kielijännityksestä. Tavoitteena oli tarkastella missä tilanteissa opiskelijat kokevat kielijännitystä, mistä se heiden mielestään johtuu, millaisia vaikutuksia jännityksellä on ja millaisia keinoja opiskelijoilla on pärjätä oman jännityksen kanssa. Tutkimuksessa keskeisessä roolissa ovat opiskelijoiden omat käsitykset ja kokemukset.
Kielijännitystä on tutkittu paljon mutta aiempi tutkimus on keskittynyt aloitteleviin kielten opiskelijoihin erityisesti Pohjois-Amerikkalaisessa yliopisto kontekstissa. Aiempi tutkimus on myös ollut pitkälti määrällistä tutkimusta. Tästä syystä tämä laadullinen tutkielma keskittyy edistyneisiin kieltenopiskelijoihin, joiden kielijännityksen tunteita on tutkittu vähän erityisesti Suomessa.
Tutkielman aineisto kerättiin teemahaastatteluilla. Haastatteluja oli yhteensä neljätoista, joista kolmetoista otettiin osaksi tutkimusta. Haastateltavat olivat Jyväskylän yliopiston vieraiden kielten pääaineopiskelijoita. Haastattelut litteroitiin ja analysoitiin teemoittain hyödyntäen sisällön analyysin menetelmiä. Teemat muodostuivat neljän tutkimuskysymyksen ympärille, jotka avaavat opiskelijoiden kielijännityksen kokemuksia eri näkökulmista.
Tutkielman tulokset osoittivat, että opiskelijat kokevat eniten kielijännitystä puhumiseen ja esiintymiseen liittyvissä tilanteissa. Jännityksen taustalla on moninaisia syitä, jotka liittyvät opiskelijaan itseensä, opettajiin sekä kanssa opiskelijoihin. Jännitykseen vaikuttaa opiskelijan käsitykset itsestä kieltenoppijana sekä rooli yliopisto-opiskelijana. Erityisesti opiskelujen alkuaika on vaihe, jossa koetaan kielijännitystä. Kielijännitys vaikuttaa opiskelijan toimintaan, ajatteluun ja tunteisiin. Selviytymiskeinot kohdistuvat kielitaidon parantamiseen, hyvään valmistumiseen, tunteiden- ja ajatustenhallintaan sekä hakeutumiseen tilanteisiin ja ryhmiin, joissa on turvallista harjoitella jännittäviä tilanteita. Kielijännityksen vähentämiseksi tarvitaan keinoja vaikuttaa opiskelijoiden uskomuksiin ja käsityksiin itsestään opiskelijoina ja heihin kohdistuviin odotuksiin.
|
|---|