| Yhteenveto: | Kandidaatintutkielmassani tutkin äänenmurroksen vaikutuksia äänenkäyttöön ja laulamiseen. Voiko äänenkäytön ja laulutekniikan opettamisella mahdollisesti helpottaa äänenkäyttöä ja laulamista? Syvennyn äänielimistön ja äänenmurroksen fysiologiaan ja kartoitan näkemyksiä siitä, onko laulaminen äänenmurroskaudella haitallista äänielimistölle ja sen kehitykselle, vai voiko laulamista jatkaa turvallisesti äänenmurroskauden läpi. Tärkeäksi näkökulmaksi tutkielmaani olen valinnut lauluopetuksen peruskoulun yläkoulun musiikintunneilla, jolle tällä hetkellä kehykset antaa Peruskoulun opetussuunnitelman perusteet 2004. Lopuksi teen katsauksen musiikinopettajien koulutuksen antaman ammattitaidon laulunopetukselle yläluokilla ja vertailen hieman vastaako se sitä, mitä työelämän todellisuudessa musiikinopettajan tarvitsisi osata.
Olen huomannut, ettei minulla ole musiikkikasvatuksen opinnoista huolimatta paljoakaan tietoa lapsien ja nuorien äänielimistön ominaisuuksista. Halusin siksi syventyä äänenmurroksen tapahtumiin, jotta voisin itse tulevaisuudessa osata myös mahdollisesti opettaa laulua, äänenkäyttöä ja laulutekniikkaa nuorien äänielimistölle sopivilla tavoilla.
Tutkielmani on katsaus ääniammattilaisten näkökulmiin ja vallalla oleviin mielipiteisiin, sekä tieteellisiin tutkimuksiin äänenmurroskaudella laulamisesta ja laulunopettamisesta äänenmurroskaudella oleville nuorille. Useat tämän hetken ääniammattilaiset ovat samaa mieltä siitä, että laulaminen äänenmurroskaudella ei ole haitallista, vaan voi jopa auttaa äänenhallintaa ja äänielimistön toimintaa. Yleisesti tiedostetaan kuitenkin, että äänenmurroskaudella olevan nuoren äänielimistö on erityisen herkässä tilassa, joten vääränlainen ja voimakas äänenkäyttö voi myös olla haitaksi äänielimistölle. Laulunopettajalla tulee olla ammattitaitoa ja tietoa nuoren äänielimistön ominaisuuksista, jotta hän voi turvallisesti ohjata laulua terveeseen suuntaan.
|
|---|