Yhdistetyn kestävyys- ja voimaharjoittelun vaikutus pH:hon, laktaattiin ja submaksimaaliseen kestävyyssuorituskykyyn kahdella erilaisella ruokavaliolla

Johdanto. Elimistön emäksisyyttä lisäämällä on pystytty parantamaan sekä anaerobista että aerobista suorituskykyä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten emästä tuottava normaaliproteiininen ja runsaasti kasviksia ja hedelmiä sisältävä ruokavalio vaikuttaa elimistön happo-emästasapaino...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Pelttari, Pasi
Other Authors: Liikuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Sport and Health Sciences, Liikuntabiologian laitos, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Format: Bachelor's thesis
Language:fin
Published: 2013
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/44667
_version_ 1826225818529955840
author Pelttari, Pasi
author2 Liikuntatieteellinen tiedekunta Faculty of Sport and Health Sciences Liikuntabiologian laitos University of Jyväskylä Jyväskylän yliopisto
author_facet Pelttari, Pasi Liikuntatieteellinen tiedekunta Faculty of Sport and Health Sciences Liikuntabiologian laitos University of Jyväskylä Jyväskylän yliopisto Pelttari, Pasi Liikuntatieteellinen tiedekunta Faculty of Sport and Health Sciences Liikuntabiologian laitos University of Jyväskylä Jyväskylän yliopisto
author_sort Pelttari, Pasi
datasource_str_mv jyx
description Johdanto. Elimistön emäksisyyttä lisäämällä on pystytty parantamaan sekä anaerobista että aerobista suorituskykyä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten emästä tuottava normaaliproteiininen ja runsaasti kasviksia ja hedelmiä sisältävä ruokavalio vaikuttaa elimistön happo-emästasapainoon, submaksimaaliseen kestävyyssuorituskykyyn, pH:hon ja laktaatin tuottoon verrattuna happamuutta tuottavaan ruokavalioon 12 viikon yhdistetyn kestävyys- ja voimaharjoittelun aikana. Menetelmät. Tutkimukseen osallistui yhteensä 49 kuntoliikuntaa harrastavaa naista ja miestä, jotka jaettiin kahteen ruokavalioryhmään (Emäs / Hapan). Emäsryhmän ruokavalio oli arvioitu PRAL (potential renal acid load = potentiaalinen munuaisten happokuorma) -menetelmän avulla elimistön emäksisyyttä lisääväksi, kun taas hapanryhmä noudatti lähes normaalia ruokavaliota, jossa kuitenkin muun muassa kasvisten ja hedelmien saantia oli rajoitettu. Koko 12 viikon tutkimusjakson ajan koehenkilöt suorittivat myös yhdistettyä kestävyys- ja voimaharjoittelua kaikille yhtenäisen ohjelman mukaisesti kaksi kertaa viikossa yhteensä 90–120 minuuttia yhdellä harjoituskerralla. Kestävyysosio suoritettiin aina ensin ja 10 minuutin palautuksen jälkeen toteutettiin voimaosio. Ennen ja jälkeen harjoittelujaksoa mitattiin veren ja virtsan pH sekä veren bikarbonaattipitoisuus. Maksimaalinen hapenottokyky määritettiin polkupyörä-ergometrillä, jonka pohjalta suoritettiin submaksimaalinen polkupyöräergometritesti: 3 x 8 min 35 %, 55 % ja 75 % teholla VO2max:sta. Lisäksi ennen harjoittelua, harjoittelujakson puolivälissä ja harjoittelujakson lopussa tutkittavat pitivät kolmen päivän ajan ruokapäiväkirjaa. Tulokset. Ravinto. Emäs- ja hapanryhmän miesten kasvisten ja hedelmien saannissa oli eroja tutkimusjakson puolivälissä (Emäs: 898 ± 302 g vs. Hapan: 247 ± 243 g, p < 0.001) ja sen lopussa (Emäs: 803 ± 380 g vs. Hapan: 226 ± 96 g, p < 0.01). Naisilla samansuuntainen ryhmien välinen pieni ero havaittiin jo ennen tutkimusjaksoa (Emäs: 396 ± 203 g vs. Hapan: 249 ± 75 g, p < 0.05), mutta suuri ero tutkimusjakson puolivälissä (Emäs: 927 ± 307 g vs. Hapan: 209 ± 159 g, p < 0.001) ja sen lopussa (Emäs: 1066 ± 634 g vs. Hapan: 264 ± 273 g, p < 0.001). Miesten emäsryhmällä kehonpainoon suhteutettu rasvojen (0,8 ± 0,3 g/kg vs. 1,2 ± 0,4 g/kg, p < 0.05) ja proteiinin (1,0 ± 0,3 g/kg vs. 1,4 ± 0,5 g/kg, p < 0.05) saanti oli tutkimusjakson puolivälissä pienempää kuin hapanryhmän miehillä. Aerobinen submaksimaalinen kestävyyssuorituskyky. Emästä tuottava kasvispainotteinen normaaliproteiininen ruokavalio yhdessä 12 viikon yhdistetyn kestävyys- ja voimaharjoittelun kanssa ei parantanut submaksimaalista suorituskykyä verrattuna happamuutta tuottavaan vähän kasviksia sisältäneeseen normaaliproteiiniseen ruokavalioon. Ainoa ero ryhmien väliltä löytyi miesten sykkeistä harjoittelun jälkeen: Emäsryhmän syke 35 %:n kuormalla oli 12 lyöntiä minuutissa hapanryhmää alempana (Hapan: 108 ± 3 vs. Emäs: 96 ± 4; p<0.05). Veren ja virtsan pH ja veren bikarbonaattipitoisuus. Veren pH:n tai bikarbonaattipitoisuuden lepoarvoissa tai niiden muutoksissa ei ollut eroja emäs- ja hapanryhmän välillä missään mittauspisteessä. Sen sijaan ryhmien välillä ero löytyi virtsan pH:n lepoarvoissa. Naisten emäsryhmän virtsan pH oli loppumittauksissa korkeampi kuin hapanryhmällä (Hapan: 5,56 ± 0,72 vs. Emäs: 6,35 ± 0,98; p<0.05). Miesten virtsan pH:ssa ei ollut eroja ryhmien välillä. Aerobisessa submaksimaalisessa kuormituksessa naisten emäsryhmällä veren pH oli korkeampi kuin ennen harjoittelujaksoa 55 %:n (pre: 7,414 ± 0,006 vs. post: 7,427 ± 0,009; p<0.05) ja 75 %:n (pre: 7,347 ± 0,014 vs. post: 7,376 ± 0,011; p<0.05) kuormilla. Miesten kuormituksen aikaisissa veren pH-arvoissa ei tapahtunut muutoksia. Pohdinta ja johtopäätökset. Tämän tutkimuksen perusteella kasvis- ja hedelmäpainotteinen (noin 800 - 1000 g kasviksia ja hedelmiä vuorokaudessa) ja normaalin määrän proteiinia sisältävä emäksinen ruokavalio ei vaikuta lepotilan veren pH:hon, mutta naisilla virtsan pH levossa nousi 12 viikon harjoittelun aikana ja oli korkeampi kuin hapanryhmällä. Nämä tulokset vahvistavat näkemystä siitä, että tarkasti säädellyn veren pH:hon lepotilassa on vaikea vaikuttaa, mutta virtsan pH:hon sen sijaan voidaan vaikuttaa. Miesten pH:n muuttumattomuus on luultavasti yhteydessä ruokavalion heikompaan noudattamiseen. Tutkimuksen päätulos oli, että emäsryhmän emäksisyyttä tuottava ruokavalio ei parantanut submaksimaalista kestävyyssuorituskykyä verrattuna hapanryhmän suhteellisen ”normaaliin” suomalaisten käyttämään happamuutta tuottavaan ruokavalioon. Sen sijaan veren pH:n nousu 12 viikon harjoittelujakson jälkeen naisten emäsryhmällä submaksimaalisessa kestävyyskuormituksessa verrattuna ennen harjoittelua mitattuihin arvoihin antaa viitteitä ja tutkimushaasteita mahdollisista fysiologisista hyödyistä kovilla harjoittelujaksoilla urheilussa. Aihe vaatii lisätutkimuksia.
first_indexed 2014-11-17T21:00:49Z
format Kandityö
free_online_boolean 1
fullrecord [{"key": "dc.contributor.author", "value": "Pelttari, Pasi", "language": "", "element": "contributor", "qualifier": "author", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.accessioned", "value": "2014-11-17T07:15:38Z", "language": "", "element": "date", "qualifier": "accessioned", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.available", "value": "2014-11-17T07:15:38Z", "language": "", "element": "date", "qualifier": "available", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.issued", "value": "2013", "language": "fi", "element": "date", "qualifier": "issued", "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.uri", "value": "https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/44667", "language": "", "element": "identifier", "qualifier": "uri", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.abstract", "value": "Johdanto. Elimist\u00f6n em\u00e4ksisyytt\u00e4 lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 on pystytty parantamaan sek\u00e4 anaerobista ett\u00e4 aerobista suorituskyky\u00e4. T\u00e4m\u00e4n tutkimuksen tarkoituksena oli selvitt\u00e4\u00e4, miten em\u00e4st\u00e4 tuottava normaaliproteiininen ja runsaasti kasviksia ja hedelmi\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4 ruokavalio vaikuttaa elimist\u00f6n happo-em\u00e4stasapainoon, submaksimaaliseen kest\u00e4vyyssuorituskykyyn, pH:hon ja laktaatin tuottoon verrattuna happamuutta tuottavaan ruokavalioon 12 viikon yhdistetyn kest\u00e4vyys- ja voimaharjoittelun aikana.\r\nMenetelm\u00e4t. Tutkimukseen osallistui yhteens\u00e4 49 kuntoliikuntaa harrastavaa naista ja miest\u00e4, jotka jaettiin kahteen ruokavalioryhm\u00e4\u00e4n (Em\u00e4s / Hapan). Em\u00e4sryhm\u00e4n ruokavalio oli arvioitu PRAL (potential renal acid load = potentiaalinen munuaisten happokuorma) -menetelm\u00e4n avulla elimist\u00f6n em\u00e4ksisyytt\u00e4 lis\u00e4\u00e4v\u00e4ksi, kun taas hapanryhm\u00e4 noudatti l\u00e4hes normaalia ruokavaliota, jossa kuitenkin muun muassa kasvisten ja hedelmien saantia oli rajoitettu. Koko 12 viikon tutkimusjakson ajan koehenkil\u00f6t suorittivat my\u00f6s yhdistetty\u00e4 kest\u00e4vyys- ja voimaharjoittelua kaikille yhten\u00e4isen ohjelman mukaisesti kaksi kertaa viikossa yhteens\u00e4 90\u2013120 minuuttia yhdell\u00e4 harjoituskerralla. Kest\u00e4vyysosio suoritettiin aina ensin ja 10 minuutin palautuksen j\u00e4lkeen toteutettiin voimaosio. Ennen ja j\u00e4lkeen harjoittelujaksoa mitattiin veren ja virtsan pH sek\u00e4 veren bikarbonaattipitoisuus. Maksimaalinen hapenottokyky m\u00e4\u00e4ritettiin polkupy\u00f6r\u00e4-ergometrill\u00e4, jonka pohjalta suoritettiin submaksimaalinen polkupy\u00f6r\u00e4ergometritesti: 3 x 8 min 35 %, 55 % ja 75 % teholla VO2max:sta. Lis\u00e4ksi ennen harjoittelua, harjoittelujakson puoliv\u00e4liss\u00e4 ja harjoittelujakson lopussa tutkittavat pitiv\u00e4t kolmen p\u00e4iv\u00e4n ajan ruokap\u00e4iv\u00e4kirjaa.\r\nTulokset. Ravinto. Em\u00e4s- ja hapanryhm\u00e4n miesten kasvisten ja hedelmien saannissa oli eroja tutkimusjakson puoliv\u00e4liss\u00e4 (Em\u00e4s: 898 \u00b1 302 g vs. Hapan: 247 \u00b1 243 g, p < 0.001) ja sen lopussa (Em\u00e4s: 803 \u00b1 380 g vs. Hapan: 226 \u00b1 96 g, p < 0.01). Naisilla samansuuntainen ryhmien v\u00e4linen pieni ero havaittiin jo ennen tutkimusjaksoa (Em\u00e4s: 396 \u00b1 203 g vs. Hapan: 249 \u00b1 75 g, p < 0.05), mutta suuri ero tutkimusjakson puoliv\u00e4liss\u00e4 (Em\u00e4s: 927 \u00b1 307 g vs. Hapan: 209 \u00b1 159 g, p < 0.001) ja sen lopussa (Em\u00e4s: 1066 \u00b1 634 g vs. Hapan: 264 \u00b1 273 g, p < 0.001). Miesten em\u00e4sryhm\u00e4ll\u00e4 kehonpainoon suhteutettu rasvojen (0,8 \u00b1 0,3 g/kg vs. 1,2 \u00b1 0,4 g/kg, p < 0.05) ja proteiinin (1,0 \u00b1 0,3 g/kg vs. 1,4 \u00b1 0,5 g/kg, p < 0.05) saanti oli tutkimusjakson puoliv\u00e4liss\u00e4 pienemp\u00e4\u00e4 kuin hapanryhm\u00e4n miehill\u00e4.\r\nAerobinen submaksimaalinen kest\u00e4vyyssuorituskyky. Em\u00e4st\u00e4 tuottava kasvispainotteinen normaaliproteiininen ruokavalio yhdess\u00e4 12 viikon yhdistetyn kest\u00e4vyys- ja voimaharjoittelun kanssa ei parantanut submaksimaalista suorituskyky\u00e4 verrattuna happamuutta tuottavaan v\u00e4h\u00e4n kasviksia sis\u00e4lt\u00e4neeseen normaaliproteiiniseen ruokavalioon. Ainoa ero ryhmien v\u00e4lilt\u00e4 l\u00f6ytyi miesten sykkeist\u00e4 harjoittelun j\u00e4lkeen: Em\u00e4sryhm\u00e4n syke 35 %:n kuormalla oli 12 ly\u00f6nti\u00e4 minuutissa hapanryhm\u00e4\u00e4 alempana (Hapan: 108 \u00b1 3 vs. Em\u00e4s: 96 \u00b1 4; p<0.05).\r\nVeren ja virtsan pH ja veren bikarbonaattipitoisuus. Veren pH:n tai bikarbonaattipitoisuuden lepoarvoissa tai niiden muutoksissa ei ollut eroja em\u00e4s- ja hapanryhm\u00e4n v\u00e4lill\u00e4 miss\u00e4\u00e4n mittauspisteess\u00e4. Sen sijaan ryhmien v\u00e4lill\u00e4 ero l\u00f6ytyi virtsan pH:n lepoarvoissa. Naisten em\u00e4sryhm\u00e4n virtsan pH oli loppumittauksissa korkeampi kuin hapanryhm\u00e4ll\u00e4 (Hapan: 5,56 \u00b1 0,72 vs. Em\u00e4s: 6,35 \u00b1 0,98; p<0.05). Miesten virtsan pH:ssa ei ollut eroja ryhmien v\u00e4lill\u00e4. Aerobisessa submaksimaalisessa kuormituksessa naisten em\u00e4sryhm\u00e4ll\u00e4 veren pH oli korkeampi kuin ennen harjoittelujaksoa 55 %:n (pre: 7,414 \u00b1 0,006 vs. post: 7,427 \u00b1 0,009; p<0.05) ja 75 %:n (pre: 7,347 \u00b1 0,014 vs. post: 7,376 \u00b1 0,011; p<0.05) kuormilla. Miesten kuormituksen aikaisissa veren pH-arvoissa ei tapahtunut muutoksia.\r\nPohdinta ja johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset. T\u00e4m\u00e4n tutkimuksen perusteella kasvis- ja hedelm\u00e4painotteinen (noin 800 - 1000 g kasviksia ja hedelmi\u00e4 vuorokaudessa) ja normaalin m\u00e4\u00e4r\u00e4n proteiinia sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4 em\u00e4ksinen ruokavalio ei vaikuta lepotilan veren pH:hon, mutta naisilla virtsan pH levossa nousi 12 viikon harjoittelun aikana ja oli korkeampi kuin hapanryhm\u00e4ll\u00e4. N\u00e4m\u00e4 tulokset vahvistavat n\u00e4kemyst\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 tarkasti s\u00e4\u00e4dellyn veren pH:hon lepotilassa on vaikea vaikuttaa, mutta virtsan pH:hon sen sijaan voidaan vaikuttaa. Miesten pH:n muuttumattomuus on luultavasti yhteydess\u00e4 ruokavalion heikompaan noudattamiseen. Tutkimuksen p\u00e4\u00e4tulos oli, ett\u00e4 em\u00e4sryhm\u00e4n em\u00e4ksisyytt\u00e4 tuottava ruokavalio ei parantanut submaksimaalista kest\u00e4vyyssuorituskyky\u00e4 verrattuna hapanryhm\u00e4n suhteellisen \u201dnormaaliin\u201d suomalaisten k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n happamuutta tuottavaan ruokavalioon. Sen sijaan veren pH:n nousu 12 viikon harjoittelujakson j\u00e4lkeen naisten em\u00e4sryhm\u00e4ll\u00e4 submaksimaalisessa kest\u00e4vyyskuormituksessa verrattuna ennen harjoittelua mitattuihin arvoihin antaa viitteit\u00e4 ja tutkimushaasteita mahdollisista fysiologisista hy\u00f6dyist\u00e4 kovilla harjoittelujaksoilla urheilussa. Aihe vaatii lis\u00e4tutkimuksia.", "language": "fi", "element": "description", "qualifier": "abstract", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.provenance", "value": "Submitted by Heikki Peltonen (heipelto@jyu.fi) on 2014-11-17T07:15:38Z\r\nNo. of bitstreams: 1\r\nPelttari Pasi.pdf: 817603 bytes, checksum: 0c700273dba59b27c312007c59328cd6 (MD5)", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "provenance", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.provenance", "value": "Made available in DSpace on 2014-11-17T07:15:38Z (GMT). No. of bitstreams: 1\r\nPelttari Pasi.pdf: 817603 bytes, checksum: 0c700273dba59b27c312007c59328cd6 (MD5)\r\n Previous issue date: 2013", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "provenance", "schema": "dc"}, {"key": "dc.language.iso", "value": "fin", "language": null, "element": "language", "qualifier": "iso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights", "value": "In Copyright", "language": "en", "element": "rights", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "pH", "language": "fi", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "submaksimaalinen kest\u00e4vyyssuorituskyky", "language": "fi", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "laktaatti", "language": "fi", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "ruokavalio", "language": "fi", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.title", "value": "Yhdistetyn kest\u00e4vyys- ja voimaharjoittelun vaikutus pH:hon, laktaattiin ja submaksimaaliseen kest\u00e4vyyssuorituskykyyn kahdella erilaisella ruokavaliolla", "language": null, "element": "title", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.type", "value": "bachelor thesis", "language": null, "element": "type", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.urn", "value": "URN:NBN:fi:jyu-201411173269", "language": null, "element": "identifier", "qualifier": "urn", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.dcmitype", "value": "Text", "language": "en", "element": "type", "qualifier": "dcmitype", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.ontasot", "value": "Bachelor's thesis", "language": "en", "element": "type", "qualifier": "ontasot", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.ontasot", "value": "Kandidaatintutkielma", "language": "fi", "element": "type", "qualifier": "ontasot", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.faculty", "value": "Liikuntatieteellinen tiedekunta", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "faculty", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.faculty", "value": "Faculty of Sport and Health Sciences", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "faculty", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.department", "value": "Liikuntabiologian laitos", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "department", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.organization", "value": "University of Jyv\u00e4skyl\u00e4", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "organization", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.organization", "value": "Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "organization", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.discipline", "value": "Liikuntafysiologia", "language": "fi", "element": "subject", "qualifier": "discipline", "schema": "dc"}, {"key": "jyx.includeIn.OAI", "value": "true", "language": "", "element": "includeIn", "qualifier": "OAI", "schema": "jyx"}, {"key": "dc.type.coar", "value": "http://purl.org/coar/resource_type/c_7a1f", "language": null, "element": "type", "qualifier": "coar", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.accesslevel", "value": "openAccess", "language": null, "element": "rights", "qualifier": "accesslevel", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.publication", "value": "bachelorThesis", "language": null, "element": "type", "qualifier": "publication", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.url", "value": "https://rightsstatements.org/page/InC/1.0/", "language": null, "element": "rights", "qualifier": "url", "schema": "dc"}]
id jyx.123456789_44667
language fin
last_indexed 2025-02-18T10:54:21Z
main_date 2013-01-01T00:00:00Z
main_date_str 2013
online_boolean 1
online_urls_str_mv {"url":"https:\/\/jyx.jyu.fi\/bitstreams\/64e9cde0-6927-452d-85d9-cc96b99ea67f\/download","text":"Pelttari Pasi.pdf","source":"jyx","mediaType":"application\/pdf"}
publishDate 2013
record_format qdc
source_str_mv jyx
spellingShingle Pelttari, Pasi Yhdistetyn kestävyys- ja voimaharjoittelun vaikutus pH:hon, laktaattiin ja submaksimaaliseen kestävyyssuorituskykyyn kahdella erilaisella ruokavaliolla pH submaksimaalinen kestävyyssuorituskyky laktaatti ruokavalio Liikuntafysiologia
title Yhdistetyn kestävyys- ja voimaharjoittelun vaikutus pH:hon, laktaattiin ja submaksimaaliseen kestävyyssuorituskykyyn kahdella erilaisella ruokavaliolla
title_full Yhdistetyn kestävyys- ja voimaharjoittelun vaikutus pH:hon, laktaattiin ja submaksimaaliseen kestävyyssuorituskykyyn kahdella erilaisella ruokavaliolla
title_fullStr Yhdistetyn kestävyys- ja voimaharjoittelun vaikutus pH:hon, laktaattiin ja submaksimaaliseen kestävyyssuorituskykyyn kahdella erilaisella ruokavaliolla Yhdistetyn kestävyys- ja voimaharjoittelun vaikutus pH:hon, laktaattiin ja submaksimaaliseen kestävyyssuorituskykyyn kahdella erilaisella ruokavaliolla
title_full_unstemmed Yhdistetyn kestävyys- ja voimaharjoittelun vaikutus pH:hon, laktaattiin ja submaksimaaliseen kestävyyssuorituskykyyn kahdella erilaisella ruokavaliolla Yhdistetyn kestävyys- ja voimaharjoittelun vaikutus pH:hon, laktaattiin ja submaksimaaliseen kestävyyssuorituskykyyn kahdella erilaisella ruokavaliolla
title_short Yhdistetyn kestävyys- ja voimaharjoittelun vaikutus pH:hon, laktaattiin ja submaksimaaliseen kestävyyssuorituskykyyn kahdella erilaisella ruokavaliolla
title_sort yhdistetyn kestävyys ja voimaharjoittelun vaikutus ph hon laktaattiin ja submaksimaaliseen kestävyyssuorituskykyyn kahdella erilaisella ruokavaliolla
title_txtP Yhdistetyn kestävyys- ja voimaharjoittelun vaikutus pH:hon, laktaattiin ja submaksimaaliseen kestävyyssuorituskykyyn kahdella erilaisella ruokavaliolla
topic pH submaksimaalinen kestävyyssuorituskyky laktaatti ruokavalio Liikuntafysiologia
topic_facet Liikuntafysiologia laktaatti pH ruokavalio submaksimaalinen kestävyyssuorituskyky
url https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/44667 http://www.urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201411173269
work_keys_str_mv AT pelttaripasi yhdistetynkestävyysjavoimaharjoittelunvaikutusphhonlaktaattiinjasubmaksimaaliseenke