| Yhteenveto: | Tutkimus käsittelee valtionhallinnon ja kunnan välistä lakisääteistä alueidenkäytön suunnittelun työkalua: kehittämiskeskustelua. Tutkimuksessa kartoitetaan kaavaohjaukseen osallistujien kokemuksia, odotuksia ja kehittämisideoita kehittämiskeskustelusta ja ohjaussuhteesta. Tulosten avulla mallinnetaan toimenpide-ehdotukset, joiden avulla alueellisen kehittämistyön vaikuttavuutta voidaan tehostaa Keski-Suomessa. Tutkimuskysymykset rakentuvat sekä kehittämiskeskustelun tavoitteiden, sisällön ja toteutuksen ympärille että ohjaussuhteeseen. Lisäksi selvitetään edellytykset ELY-keskuksen synergiaetujen hyödyntämiselle ohjaussuhteessa.
Tutkimuksessa kehittämiskeskustelua tarkastellaan tiedon tuottamisprosessina tietojohtamisen näkökulmasta. Tietojohtaminen tarjoaa luontevat teoriamallit, koska kysymys on valtionhallinnon näkökulmasta tiedolla johtamisesta. Tutkimus rakentuu aikaisempien ympäristöministeriön teettämiin selvityksiin sekä maankäyttö- ja rakennuslain toimivuudesta että valtionhallinnon informaatio-ohjauksesta.
Tutkimusaihetta tarkasteltiin monipuolisesti. Tutkimusmenetelmiksi valikoitui teemahaastattelu ja observointi, jotka edustavat laadullista tutkimusta. Tutkimuksen teemahaastattelut toteutettiin kolmessa eri kohdejoukossa: Keski-Suomen kuntatoimijat, Keski-Suomen ELY-keskuksen asiantuntijat ja kolmen muut ELY-keskuksen asiantuntijat. Observointi suoritettiin kesällä 2014 seutukunnallisessa kehittämiskeskustelussa. tutkimus analysointiin deskriptiivisesti abduktiivisella otteella sisällönanalyysia hyödyntäen.
Tutkimuksen mukaan kehittämiskeskustelun rooli ja tavoitteet tarvitsevat uudelleen määritystä. Kehittämiskeskustelu tulee painottua nykyistä enemmän strategiseen alueidenkäytön suunnitteluun. Ohjaussuhteen kehittämisen avaintekijäksi tutkimuksessa muodostui kuntien luottamushenkilöiden sitouttaminen kehittämiskeskusteluun. Yhteistyölähtöinen tiedontuotanto, vuorovaikutus ja käytänteiden rakentaminen nähtiin edellytyksinä ELY-keskuksen synergia etujen ja tietopääoman hyödyntämiselle. Tämä tutkimus osaltaan antaa hyvän pohjan ELY-keskukselle kehittää nykyisiä kehittämiskeskustelun käytänteitä.
|
|---|