| Yhteenveto: | Tutkielma käsittelee vuonna 1994 lukion historian opetussuunnitelmassa tapahtunutta muutosta, jonka seurauksena historian opetuksessa siirryttiin kronologiaan perustuvasta opetuksen jäsen-tämistavasta teemapohjaiseen. Muutos on osa laajempaa opetussuunnitelmajärjestelmään koh-distunutta kehitystä ja sen kautta on mahdollista luoda laajempi kuva koulutuksen kehittämisestä ajanjakson suomalaisessa yhteiskunnassa.
Tutkielman tavoitteena on selvittää, miten opetussuunnitelman perusteet historian osalta laadit-tiin, miten lukion rakenteeseen kohdistuneet muutokset ja ajanjaksolla uudistuneet oppimis- ja tiedonkäsitystä koskevat teoriat vaikuttivat perusteiden syntyyn sekä mitkä tahot ottivat osaa muutostyöhön.
Tutkielma perustuu opetussuunnitelmauudistuksessa syntyneisiin Opetushallituksen pöytäkir-joihin, Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liiton hallituksen pöytäkirjoihin ja liiton jäsenlehti Kleioon, sekä Opetushallituksen Kasvatus&Aika -julkaisusarjassa julkaisemiin aihepiiriä kos-keviin teoksiin.
Tutkielman perustella on nähtävissä, että Opetushallituksen lisäksi myös Historian ja yhteiskun-taopin opettajien liitolla oli muutoksessa merkittävä rooli. Lukion siirtyminen luokattomaan kurssimuotoiseen järjestelmään loi muutokselle rakenteelliset puitteet, mutta sisällölliset puitteet syntyivät pääosin uusien oppimis- ja tiedonkäsitysten seurauksena, joita Opetushallitus pyrki edistämään. Näiden uudistuneiden käsitysten seurauksena opetussuunnitelman perusteiden mu-kaista oppiainesta karsittiin runsaasti ja opetuksen tavoitteeksi tuli aiemman laajojen tietomäärien opettelun sijaan teemapohjainen ilmiöiden ymmärtäminen.
|
|---|