| Summary: | Tutkimuksessa on selvitetty jyväskyläläisnuorten murre- ja kieliasenteita. Aineisto on kerätty kyselylomakkeella tammikuussa 2014 Jyväskylän Cygnaeus-lukiossa ja Jyväskylän ammattiopistossa opiskelevilta 44 nuorelta. Tarkoituksena on ollut selvittää, millaisena nuoret pitävät omaa kielivarianttiaan, millaiseksi he kokevat Jyväsky-län puhekielen ja millaisina muut puhekielen variantit näyttäytyvät heille. Tutkielman avulla on haluttu vahvis-taa kielitietoisuuden ja kieliasenteiden tutkimuksen asemaa osana kielellisen variaation tutkimusta.
Tutkimuksen pohjana toimivat aikaisemmat suomalaisessa sosiolingvistiikassa tehdyt tutkimukset sekä erityisesti Marjatta Palanderin vuonna 2011 julkaistu teos Itä- ja eteläsuomalaisten murrekäsitykset. Keskeisenä lähtökohtana tutkimukselle on, että asenteet kieltä ja sen puhujia kohtaan ohjaavat kielenmuutosta ja vaikutta-vat siihen, kuinka ihmiset suhtautuvat sellaisiin puhujiin, joiden puhetapa eroaa heidän omastaan.
Aineistosta selvisi, että puhujien asenteet ja käsitykset omaa ja muiden puhekieltä kohtaan ovat hyvin samankaltaisia kuin muuallakin Suomessa. Informanteista 21 (44 %) koki puhuvansa murretta. Lukema eroaa hyvin paljon esimerkiksi itäsuomalaisnuorten käsityksistä – heistä yli 90 % kokee puheensa murteelliseksi. Nuoret kokevat kuitenkin murteen tavalliseksi ilmiöksi ja osaksi puhekieltä, mutta sitä ei mielletä osaksi omaa idiolektiä.
Nuoret tunnistavat suuren määrän erilaisia murteita. Positiivisia käsityksiä nuorilla on eniten Savon ja Peräpohjolan murteista. Negatiivisin suhtautuminen heillä oli Helsingin ja Turun puhekieltä kohtaan. Yleiskuvaa asenteista on kuitenkin vaikea muodostaa, koska vastausten hajonta on hyvin suurta.
Tutkielman suurin ansio on sen asema osana suomalaisen puhekielen variaation tutkimusta. Tutkielma toimii hyvänä pohjana jatkotutkimukselle ja antaa viitteitä siitä, millaisia tekijöitä nuoret havaitsevat omasta sekä muiden puhekielestä ja kuinka he näistä tekijöistä puhuvat.
|
|---|