Happamuutta ja emäksisyyttä tuottavan ravinnon vaikutus kestävyys- ja voimaominaisuuksiin 12 viikon yhdistetyn kestävyys- ja voimaharjoittelun aikana

Johdanto.Ravinnolla ja urheilussa sallituilla lisäravinteilla pystytään vaikuttamaan elimistön happo-emästasapainoon levossa ja parantamaan suorituskykyä lyhyissä kovatehoisissa suorituksissa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää miten emäksisyyttä tuottava, runsaasti kasviksia ja hedelmiä...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Hentilä, Jaakko
Other Authors: Liikuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Sport and Health Sciences, Liikuntabiologian laitos, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Format: Bachelor's thesis
Language:fin
Published: 2013
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/44256
_version_ 1828193215881150464
author Hentilä, Jaakko
author2 Liikuntatieteellinen tiedekunta Faculty of Sport and Health Sciences Liikuntabiologian laitos University of Jyväskylä Jyväskylän yliopisto
author_facet Hentilä, Jaakko Liikuntatieteellinen tiedekunta Faculty of Sport and Health Sciences Liikuntabiologian laitos University of Jyväskylä Jyväskylän yliopisto Hentilä, Jaakko Liikuntatieteellinen tiedekunta Faculty of Sport and Health Sciences Liikuntabiologian laitos University of Jyväskylä Jyväskylän yliopisto
author_sort Hentilä, Jaakko
datasource_str_mv jyx
description Johdanto.Ravinnolla ja urheilussa sallituilla lisäravinteilla pystytään vaikuttamaan elimistön happo-emästasapainoon levossa ja parantamaan suorituskykyä lyhyissä kovatehoisissa suorituksissa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää miten emäksisyyttä tuottava, runsaasti kasviksia ja hedelmiä sisältävä normaaliproteiininen ruokavalio vaikuttaa voima-ja kestävyysominaisuuksiin sekä elimistön happo-emästasapainoon 12 viikon yhdistetyn kestävyys-ja voimaharjoittelujakson aikana verrattuna happamuutta tuottavaan,vähän kasviksia ja hedelmiä sisältävään normaaliproteiiniseen ruokavalioon. Menetelmät. Tutkimukseen osallistui yhteensä 49 kuntoliikuntaa harrastavaa naista ja miestä, jotka jaettiin kahteen ruokavalioryhmään (EMÄS / HAPAN). EMÄS -ryhmän ruokavalio oli arvioitu PRAL (potential renal acid load = potentiaalinen munuaisten happokuorma) -menetelmän avulla elimistön emäksisyyttä lisääväksi, kun taas HAPAN -ryhmä noudatti lähes normaalia ruokavaliota, jossa kuitenkin muun muassa kasvisten ja hedelmien saantia oli rajoitettu. Kolmen kuukauden tutkimusjakson ajan koehenkilöt suorittivat myös yhdistettyä kestävyys-ja voimaharjoittelua kaikille yhtenäisen ohjelman mukaisesti kaksi kertaa viikossa yhteensä 90–120 minuuttia yhdellä harjoituskerralla. Kestävyysosio suoritettiin aina ensin ja 10 minuutin palautuksenjälkeen toteutettiin voimaosio. Ennen ja jälkeen harjoitusjaksoa mitattiin VO2max, veren maksimaalinen laktaattipitoisuus, maksimaalinen pyöräilyteho, jalkojen ja käsien ojentajien maksimivoima, veren ja virtsan pH sekä veren bikarbonaattipitoisuus. Koehenkilöt pitivät ruokapäiväkirjaa tutkimusjaksoa ennen, puolivälissä ja lopussa kolmen päivän ajan. Tulokset. Ravinto.EMÄS-ja HAPAN -ryhmän miesten kasvisten ja hedelmien saannissa oli tilastollisesti merkitsevä ero tutkimusjakson puolivälissä (898± 302 g vs. 247 ± 243 g, p < 0.001) ja sen lopussa (803 ± 380 g vs. 226 ± 96 g, p < 0.01). Naisilla samansuuntainen ryhmien välinen pieni ero havaittiin jo ennen tutkimusjaksoa (396 ± 203 g vs. 249 ± 75 g, p < 0.05), mutta suuri ero tutkimusjakson puolivälissä (927± 307 g vs. 209 ± 159 g, p < 0.001) ja sen lopussa (1066± 634 g vs. 264 ± 273 g, p < 0.001). Miesten EMÄS -ryhmällä kehonpainoon suhteutettu rasvojen (0,8 ± 0,3 g/kg vs. 1,2 ± 0,4 g/kg, p < 0.05) ja proteiinin (1,0 ± 0,3g/kg vs. 1,4 ± 0,5 g/kg, p < 0.05) saanti oli tutkimusjakson puolivälissä pienempää kuin HAPAN -ryhmän miehillä. pH. Veren pH:ssa ei havaittu muutoksia tutkimusjakson aikana, mutta virtsan pH oli EMÄS -ryhmän naisilla merkitsevästi korkeampi tutkimusjakson lopussa HAPAN-ryhmään verrattuna(6,35 ± 0,98 vs. 5,56 ± 0,72, p < 0.05). Kestävyyssuorituskyky. Maksimaalisessa pyöräilytehossa tilastollisesti merkitsevät parannukset olivat miesten (251W± 50,1 vs 278W± 47,5, p<0.05) ja naisten (164W± 22,2 vs.182W± 21,6, p<0.01)HAPAN -ryhmällä. Maksimaalisessa hapenottokyvyssä tilastollisesti merkittävä parannus oli vain naisten HAPAN -ryhmässä (30,8ml/kg/min± 4,0 vs.33,3ml/kg/min± 5,2, p<0.05). Veren maksimaalisessa laktaattipitoisuudessa ei ollut tilastollisesti merkitseviä muutoksia. Lisäksi veren bikarbonaattipitoisuuksissa ei ollut merkitseviä muutoksia. Voimaominaisuudet. Isometrisessä maksimivoimassa jalkaprässissä ainut tilastollisesti merkitsevä kehitys oli miesten HAPAN -ryhmässä (2807 N ± 741 vs.3106 N ± 744, p<0.01). Isometrisessä maksimivoimassa istuen tehdyssä pystypunnerruksessa ainut tilastollisesti merkittävä parannus oli naisten EMÄS -ryhmässä (398 N ± 62 vs.427 N ± 46, p<0.05). Dynaamisessa jalkaprässissä yhden toiston maksimissa parannukset olivat miesten (161 kg ± 27,2 vs.175 kg ± 25,8, p<0.01) ja naisten(102 kg ± 19,4 vs 110 kg ± 20,1, p<0.01)HAPAN -ryhmässä sekä naisten EMÄS -ryhmässä (99 kg ± 14,2 vs.105 kg ± 10,1, p<0.05). Pohdinta ja johtopäätökset. Tämän tutkimuksen perusteella kasvis-ja hedelmäpainotteinen(noin 800-1000g kasviksia ja hedelmiä vuorokaudessa) ja normaalin määrän proteiinia sisältävä EMÄS -ruokavalio ei vaikuta veren pH:hon, mutta naisilla virtsan pH nousi 12 viikon harjoittelun aikana ja oli korkeampi kuin HAPAN -ryhmällä. Nämä tulokset vahvistavat näkemystä siitä, että ruokavaliolla voidaan vaikuttaa elimistön happoemästasapainoon, mikä näkyy erityisesti virtsan pH:n muutoksessa, mutta ei hyvin tarkasti säädellyssä veren pH:ssa. Tutkimuksen päätulos oli, että EMÄS -ryhmän emäksisyyttä tuottava ruokavalio ei parantanut voima-ja kestävyysominaisuuksia verrattuna kontrolliryhmän suhteellisen ”normaaliin”, suomalaisten käyttämään happamuutta tuottavaan ruokavalioon.
first_indexed 2024-09-11T08:51:07Z
format Kandityö
free_online_boolean 1
fullrecord [{"key": "dc.contributor.author", "value": "Hentil\u00e4, Jaakko", "language": null, "element": "contributor", "qualifier": "author", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.accessioned", "value": "2014-09-15T12:24:06Z", "language": null, "element": "date", "qualifier": "accessioned", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.available", "value": "2014-09-15T12:24:06Z", "language": null, "element": "date", "qualifier": "available", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.issued", "value": "2013", "language": "fi", "element": "date", "qualifier": "issued", "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.uri", "value": "https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/44256", "language": null, "element": "identifier", "qualifier": "uri", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.abstract", "value": "Johdanto.Ravinnolla ja urheilussa sallituilla lis\u00e4ravinteilla pystyt\u00e4\u00e4n vaikuttamaan elimist\u00f6n happo-em\u00e4stasapainoon levossa ja parantamaan suorituskyky\u00e4 lyhyiss\u00e4 kovatehoisissa suorituksissa. T\u00e4m\u00e4n tutkimuksen tarkoituksena oli selvitt\u00e4\u00e4 miten em\u00e4ksisyytt\u00e4 tuottava, runsaasti kasviksia ja hedelmi\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4 normaaliproteiininen ruokavalio vaikuttaa voima-ja kest\u00e4vyysominaisuuksiin sek\u00e4 elimist\u00f6n happo-em\u00e4stasapainoon 12 viikon yhdistetyn kest\u00e4vyys-ja voimaharjoittelujakson aikana verrattuna happamuutta tuottavaan,v\u00e4h\u00e4n kasviksia ja hedelmi\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4\u00e4n normaaliproteiiniseen ruokavalioon.\r\nMenetelm\u00e4t. Tutkimukseen osallistui yhteens\u00e4 49 kuntoliikuntaa harrastavaa naista ja miest\u00e4, jotka jaettiin kahteen ruokavalioryhm\u00e4\u00e4n (EM\u00c4S / HAPAN). EM\u00c4S -ryhm\u00e4n ruokavalio oli arvioitu PRAL (potential renal acid load = potentiaalinen munuaisten happokuorma) -menetelm\u00e4n avulla elimist\u00f6n em\u00e4ksisyytt\u00e4 lis\u00e4\u00e4v\u00e4ksi, kun taas HAPAN -ryhm\u00e4 noudatti l\u00e4hes normaalia ruokavaliota, jossa kuitenkin muun muassa kasvisten ja hedelmien saantia oli rajoitettu. Kolmen kuukauden tutkimusjakson ajan koehenkil\u00f6t suorittivat my\u00f6s yhdistetty\u00e4 kest\u00e4vyys-ja voimaharjoittelua kaikille yhten\u00e4isen ohjelman mukaisesti kaksi kertaa viikossa yhteens\u00e4 90\u2013120 minuuttia yhdell\u00e4 harjoituskerralla. Kest\u00e4vyysosio suoritettiin aina ensin ja 10 minuutin palautuksenj\u00e4lkeen toteutettiin voimaosio. Ennen ja j\u00e4lkeen harjoitusjaksoa mitattiin VO2max, veren maksimaalinen laktaattipitoisuus, maksimaalinen py\u00f6r\u00e4ilyteho, jalkojen ja k\u00e4sien ojentajien maksimivoima, veren ja virtsan pH sek\u00e4 veren bikarbonaattipitoisuus. Koehenkil\u00f6t pitiv\u00e4t ruokap\u00e4iv\u00e4kirjaa tutkimusjaksoa ennen, puoliv\u00e4liss\u00e4 ja lopussa kolmen p\u00e4iv\u00e4n ajan.\r\nTulokset. Ravinto.EM\u00c4S-ja HAPAN -ryhm\u00e4n miesten kasvisten ja hedelmien saannissa oli tilastollisesti merkitsev\u00e4 ero tutkimusjakson puoliv\u00e4liss\u00e4 (898\u00b1 302 g vs. 247 \u00b1 243 g, p < 0.001) ja sen lopussa (803 \u00b1 380 g vs. 226 \u00b1 96 g, p < 0.01). Naisilla samansuuntainen ryhmien v\u00e4linen pieni ero havaittiin jo ennen tutkimusjaksoa (396 \u00b1 203 g vs. 249 \u00b1 75 g, p < 0.05), mutta suuri ero tutkimusjakson puoliv\u00e4liss\u00e4 (927\u00b1 307 g vs. 209 \u00b1 159 g, p < 0.001) ja sen lopussa (1066\u00b1 634 g vs. 264 \u00b1 273 g, p < 0.001). Miesten EM\u00c4S -ryhm\u00e4ll\u00e4 kehonpainoon suhteutettu rasvojen (0,8 \u00b1 0,3 g/kg vs. 1,2 \u00b1 0,4 g/kg, p < 0.05) ja proteiinin (1,0 \u00b1 0,3g/kg vs. 1,4 \u00b1 0,5 g/kg, p < 0.05) saanti oli tutkimusjakson puoliv\u00e4liss\u00e4 pienemp\u00e4\u00e4 kuin HAPAN -ryhm\u00e4n miehill\u00e4.\r\npH. Veren pH:ssa ei havaittu muutoksia tutkimusjakson aikana, mutta virtsan pH oli EM\u00c4S -ryhm\u00e4n naisilla merkitsev\u00e4sti korkeampi tutkimusjakson lopussa HAPAN-ryhm\u00e4\u00e4n verrattuna(6,35 \u00b1 0,98 vs. 5,56 \u00b1 0,72, p < 0.05).\r\nKest\u00e4vyyssuorituskyky. Maksimaalisessa py\u00f6r\u00e4ilytehossa tilastollisesti merkitsev\u00e4t parannukset olivat miesten (251W\u00b1 50,1 vs 278W\u00b1 47,5, p<0.05) ja naisten (164W\u00b1 22,2 vs.182W\u00b1 21,6, p<0.01)HAPAN -ryhm\u00e4ll\u00e4. Maksimaalisessa hapenottokyvyss\u00e4 tilastollisesti merkitt\u00e4v\u00e4 parannus oli vain naisten HAPAN -ryhm\u00e4ss\u00e4 (30,8ml/kg/min\u00b1 4,0 vs.33,3ml/kg/min\u00b1 5,2, p<0.05). Veren maksimaalisessa laktaattipitoisuudessa ei ollut tilastollisesti merkitsevi\u00e4 muutoksia. Lis\u00e4ksi veren bikarbonaattipitoisuuksissa ei ollut merkitsevi\u00e4 muutoksia.\r\nVoimaominaisuudet. Isometrisess\u00e4 maksimivoimassa jalkapr\u00e4ssiss\u00e4 ainut tilastollisesti merkitsev\u00e4 kehitys oli miesten HAPAN -ryhm\u00e4ss\u00e4 (2807 N \u00b1 741 vs.3106 N \u00b1 744, p<0.01). Isometrisess\u00e4 maksimivoimassa istuen tehdyss\u00e4 pystypunnerruksessa ainut tilastollisesti merkitt\u00e4v\u00e4 parannus oli naisten EM\u00c4S -ryhm\u00e4ss\u00e4 (398 N \u00b1 62 vs.427 N \u00b1 46, p<0.05). Dynaamisessa jalkapr\u00e4ssiss\u00e4 yhden toiston maksimissa parannukset olivat miesten (161 kg \u00b1 27,2 vs.175 kg \u00b1 25,8, p<0.01) ja naisten(102 kg \u00b1 19,4 vs 110 kg \u00b1 20,1, p<0.01)HAPAN -ryhm\u00e4ss\u00e4 sek\u00e4 naisten EM\u00c4S -ryhm\u00e4ss\u00e4 (99 kg \u00b1 14,2 vs.105 kg \u00b1 10,1, p<0.05).\r\nPohdinta ja johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset. T\u00e4m\u00e4n tutkimuksen perusteella kasvis-ja hedelm\u00e4painotteinen(noin 800-1000g kasviksia ja hedelmi\u00e4 vuorokaudessa) ja normaalin m\u00e4\u00e4r\u00e4n proteiinia sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4 EM\u00c4S -ruokavalio ei vaikuta veren pH:hon, mutta naisilla virtsan pH nousi 12 viikon harjoittelun aikana ja oli korkeampi kuin HAPAN -ryhm\u00e4ll\u00e4. N\u00e4m\u00e4 tulokset vahvistavat n\u00e4kemyst\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 ruokavaliolla voidaan vaikuttaa elimist\u00f6n happoem\u00e4stasapainoon, mik\u00e4 n\u00e4kyy erityisesti virtsan pH:n muutoksessa, mutta ei hyvin tarkasti s\u00e4\u00e4dellyss\u00e4 veren pH:ssa. Tutkimuksen p\u00e4\u00e4tulos oli, ett\u00e4 EM\u00c4S -ryhm\u00e4n em\u00e4ksisyytt\u00e4 tuottava ruokavalio ei parantanut voima-ja kest\u00e4vyysominaisuuksia verrattuna kontrolliryhm\u00e4n suhteellisen \u201dnormaaliin\u201d, suomalaisten k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n happamuutta tuottavaan ruokavalioon.", "language": "fi", "element": "description", "qualifier": "abstract", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.provenance", "value": "Submitted by Heikki Peltonen (heipelto@jyu.fi) on 2014-09-15T12:24:06Z\nNo. of bitstreams: 1\nHentil\u00e4 Jaakko.pdf: 689873 bytes, checksum: b2d5cef283b93aa1ddecf4151b1a2c2a (MD5)", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "provenance", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.provenance", "value": "Made available in DSpace on 2014-09-15T12:24:06Z (GMT). No. of bitstreams: 1\nHentil\u00e4 Jaakko.pdf: 689873 bytes, checksum: b2d5cef283b93aa1ddecf4151b1a2c2a (MD5)\n Previous issue date: 2013", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "provenance", "schema": "dc"}, {"key": "dc.language.iso", "value": "fin", "language": null, "element": "language", "qualifier": "iso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights", "value": "In Copyright", "language": "en", "element": "rights", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "happo-em\u00e4stasapaino", "language": "fi", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "voima- ja kest\u00e4vyysharjoittelu", "language": "fi", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "suorituskyky", "language": "fi", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.title", "value": "Happamuutta ja em\u00e4ksisyytt\u00e4 tuottavan ravinnon vaikutus kest\u00e4vyys- ja voimaominaisuuksiin 12 viikon yhdistetyn kest\u00e4vyys- ja voimaharjoittelun aikana", "language": null, "element": "title", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.type", "value": "bachelor thesis", "language": null, "element": "type", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.urn", "value": "URN:NBN:fi:jyu-201409152795", "language": null, "element": "identifier", "qualifier": "urn", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.dcmitype", "value": "Text", "language": "en", "element": "type", "qualifier": "dcmitype", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.ontasot", "value": "Bachelor's thesis", "language": "en", "element": "type", "qualifier": "ontasot", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.ontasot", "value": "Kandidaatintutkielma", "language": "fi", "element": "type", "qualifier": "ontasot", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.faculty", "value": "Liikuntatieteellinen tiedekunta", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "faculty", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.faculty", "value": "Faculty of Sport and Health Sciences", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "faculty", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.department", "value": "Liikuntabiologian laitos", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "department", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.organization", "value": "University of Jyv\u00e4skyl\u00e4", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "organization", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.organization", "value": "Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "organization", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.discipline", "value": "Liikuntafysiologia", "language": "fi", "element": "subject", "qualifier": "discipline", "schema": "dc"}, {"key": "jyx.includeIn.OAI", "value": "true", "language": "", "element": "includeIn", "qualifier": "OAI", "schema": "jyx"}, {"key": "dc.type.coar", "value": "http://purl.org/coar/resource_type/c_7a1f", "language": null, "element": "type", "qualifier": "coar", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.accesslevel", "value": "openAccess", "language": null, "element": "rights", "qualifier": "accesslevel", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.publication", "value": "bachelorThesis", "language": null, "element": "type", "qualifier": "publication", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.url", "value": "https://rightsstatements.org/page/InC/1.0/", "language": null, "element": "rights", "qualifier": "url", "schema": "dc"}]
id jyx.123456789_44256
language fin
last_indexed 2025-03-31T20:03:14Z
main_date 2013-01-01T00:00:00Z
main_date_str 2013
online_boolean 1
online_urls_str_mv {"url":"https:\/\/jyx.jyu.fi\/bitstreams\/52a092dc-ac03-4b95-a485-af4c7e68c4a1\/download","text":"Hentil\u00e4 Jaakko.pdf","source":"jyx","mediaType":"application\/pdf"}
publishDate 2013
record_format qdc
source_str_mv jyx
spellingShingle Hentilä, Jaakko Happamuutta ja emäksisyyttä tuottavan ravinnon vaikutus kestävyys- ja voimaominaisuuksiin 12 viikon yhdistetyn kestävyys- ja voimaharjoittelun aikana happo-emästasapaino voima- ja kestävyysharjoittelu suorituskyky Liikuntafysiologia
title Happamuutta ja emäksisyyttä tuottavan ravinnon vaikutus kestävyys- ja voimaominaisuuksiin 12 viikon yhdistetyn kestävyys- ja voimaharjoittelun aikana
title_full Happamuutta ja emäksisyyttä tuottavan ravinnon vaikutus kestävyys- ja voimaominaisuuksiin 12 viikon yhdistetyn kestävyys- ja voimaharjoittelun aikana
title_fullStr Happamuutta ja emäksisyyttä tuottavan ravinnon vaikutus kestävyys- ja voimaominaisuuksiin 12 viikon yhdistetyn kestävyys- ja voimaharjoittelun aikana Happamuutta ja emäksisyyttä tuottavan ravinnon vaikutus kestävyys- ja voimaominaisuuksiin 12 viikon yhdistetyn kestävyys- ja voimaharjoittelun aikana
title_full_unstemmed Happamuutta ja emäksisyyttä tuottavan ravinnon vaikutus kestävyys- ja voimaominaisuuksiin 12 viikon yhdistetyn kestävyys- ja voimaharjoittelun aikana Happamuutta ja emäksisyyttä tuottavan ravinnon vaikutus kestävyys- ja voimaominaisuuksiin 12 viikon yhdistetyn kestävyys- ja voimaharjoittelun aikana
title_short Happamuutta ja emäksisyyttä tuottavan ravinnon vaikutus kestävyys- ja voimaominaisuuksiin 12 viikon yhdistetyn kestävyys- ja voimaharjoittelun aikana
title_sort happamuutta ja emäksisyyttä tuottavan ravinnon vaikutus kestävyys ja voimaominaisuuksiin 12 viikon yhdistetyn kestävyys ja voimaharjoittelun aikana
title_txtP Happamuutta ja emäksisyyttä tuottavan ravinnon vaikutus kestävyys- ja voimaominaisuuksiin 12 viikon yhdistetyn kestävyys- ja voimaharjoittelun aikana
topic happo-emästasapaino voima- ja kestävyysharjoittelu suorituskyky Liikuntafysiologia
topic_facet Liikuntafysiologia happo-emästasapaino suorituskyky voima- ja kestävyysharjoittelu
url https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/44256 http://www.urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201409152795
work_keys_str_mv AT hentiläjaakko happamuuttajaemäksisyyttätuottavanravinnonvaikutuskestävyysjavoimaominaisuuksiin12