| Yhteenveto: | Tutkielmassani paneudun kysymyksiin opetetaanko laulua peruskoulussa, miten sitä opetetaan ja minkälainen sen
asema on. Perehdyn tähän opetussuunnitelmien, oppimateriaalien ja aiheesta aiemmin tehtyjen tutkimusten
valossa. Tämän päivän oppimateriaalien ja opetussuunnitelmien rinnalla kiinnostaviksi lähteiksi osoittautuivat
viime vuosisadan alussa kirjoitetut lauluoppaat ja -kirjat, jotka iästään huolimatta puhuivat samoista asioista kuin
tänäkin päivänä kirjoitetut opukset.
Innostuin aiheesta, kun sattumalta kyselin tuttujeni laulukokemuksia heidän kouluajoiltaan. Hyvin monella ne
olivat negatiivisia tai niitä ei ollut ollenkaan, vaikka kiinnostusta laulun oppimiseen olisi ollutkin. Oletuksenani oli
siis, ettei laulua opeteta koulussa tarpeeksi tai että opetuksen laatu on huono. Tutkimukseni myötä sain kuitenkin
positiivisemman kuvan laulunopetuksesta ja sen asemasta peruskoulussa. Myös laulun asemaa pidettiin
kohtalaisen hyvänä, joskin parannettavan varaa olisi aina. Opetussuunnitelmat ja oppimateriaalit onnistuvat hyvin
pakkaamaan lähes kaiken tarvittavan musiikinopettajan tarpeisiin laulunopetusta silmällä pitäen. Kuitenkin
monista tutkimuksista kävi ilmi, että lopulta musiikinopettajan oma into ja harrastuneisuus vaikuttaa siihen, miten
paljon laulua opetetaan peruskoulun musiikintunneilla.
Tutkielmaani jää kuitenkin vielä monia avoimia kysymyksiä ja aionkin jatkaa aiheesta eteenpäin ja laajentaa sitä.
Haluan ottaa mukaan myös opettajan näkökulman, miten opettajankoulutus vaikuttaa laulun asemaan koulussa?
Myös tuntijakouudistus, musiikin asema ja musiikinopettajan omat kyvyt ja harrastuneisuus vaikuttavat laulun
asemaan koulussa. Tulevana musiikinopettajana haluan itsekin tietää, miten voin levittää lauluintoa eteenpäin ja
välttyä olemasta se ”laulamisen traumoja aiheuttanut” musiikinopettaja.
|
|---|