| Summary: | TIIVISTELMÄ
Sääkslahti, Donna. 2014. Kolmasluokkalaisten motoriset perustaidot, fyysinen aktiivisuus ja ruokailutottumukset. Liikuntapedagogiikan pro gradu –tutkielma. Liikuntakasvatuksen laitos, Jyväskylän yliopisto, 70s., 5 liitettä.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää yhden Jyväskylän alueen koulun kolmasluokkalaisten oppilaiden motorisia perustaitoja, fyysistä aktiivisuutta ja ruokailutottumuksia. Tutkimukseen osallistuivat tutkimuskoulun 48 oppilasta, joista poikia oli 21 ja tyttöjä 27. Oppilaille tehtiin motoriset testit viidellä eri testiosiolla: tasahyppely, 20 m juoksu, vauhditon pituushyppy, pallon pituusheitto ja -tarkkuuspotku. Oppilaiden fyysistä aktiivisuutta ja ruokailutottumuksia selvitettiin kyselylomakkeiden avulla. Luokanopettaja, oppilaiden vanhemmat ja oppilaat täyttivät jokainen oman kyselylomakkeensa. Tutkimuksen tuloksia kuvaillaan frekvensseinä, prosentteina, keskiarvoina ja keskihajontoina. Sukupuolten välisiä eroja analysoitiin T-testillä ja muuttujien välisiä yhteyksiä Pearsonin tulomomenttikorrelaation avulla.
Tulokset osoittivat, että yksilöiden väliset erot motorisissa perustaidoissa olivat suuret. Suurimmat yksilöiden väliset erot olivat vauhdittomassa pituushypyssä ja pallon pituusheitossa. Pisimmälle hypännyt oppilas sai tulokseksi 1,65 m ja lyhimmän hypyn pituus oli 0,84 m. Pallon pituusheitossa paras tulos oli 22 m ja heikoin tulos 7 m. Suurimmat sukupuolten väliset erot olivat 20 m juoksussa (pojat ka 4,24 s ja tytöt 4,58 s, p<.001), vauhdittomassa pituushypyssä (pojat 1,41 m, tytöt 1,30 m, <.025) ja pallon pituusheitossa (pojat 15,80 m, tytöt 10,15 m p<.001). Kyselylomakkeiden perusteella opettajan ja vanhemman käsitykset oppilaan fyysisestä aktiivisuudesta olivat yhtenäisiä. Kolme neljäsosaa oppilaista arvioi liikkuvansa usein ja urheilevansa vähintään kaksi kertaa viikossa. Vanhemmat arvioivat lapsensa liikkuvan päivittäin siten, että hän hengästyy. Opettajat arvioivat oppilaiden fyysisen aktiivisuuden olevan keskimääräistä korkeammalla tasolla (asteikolla 1-5, pojat 3,8 ja tytöt 3,2) ja liikuntataitojen osaamisen olevan keskimääräistä jonkin verran parempaa (pojat 3,3 ja tytöt 3,3). Oppilaiden ruokailutottumukset näyttivät kyselyn perusteella tasapainoisilta. Oppilaat eivät syöneet makeisia tai juoneet virvoitusjuomia ja söivät usein (48 %) tai silloin tällöin (52 %) hedelmiä ja vihanneksia. Suurin osa oppilaista (71 %) söi aamupalan joka arkiaamu. Oppilaat joivat paljon maitoa, mutta vettä he kertoivat juovansa vain vähän.
Motoriset perustaidot korreloivat keskenään kohtalaisesti. Tasahyppely korreloi vauhdittoman pituuden (r=.47, p<.001) ja 20 m juoksun (r=-.31, p=.34) kanssa.
Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta, että tutkimuskoulun kolmasluokkalaisten motorisissa perustaidoissa oli suuria yksilöllisiä eroja. Tämä voi vaikuttaa koululiikunnassa eritasoisten oppilaiden määrän lisääntymiseen sekä liikuntataitojen polarisoitumiseen. Opettajien näkökulmasta se haastaa eriyttämään liikunnanopetusta niin, että eritasoisille oppilaille löytyisi omantasoisia liikuntatehtäviä lisäämään päivittäistä fyysistä aktiivisuutta.
Avainsanat: motoriset perustaidot, fyysinen aktiivisuus ja ruokailutottumukset
|
|---|