Svensk är jag inte, finska kan jag inte tala - så låt mig vara ålänning en enkätstudie om åländska ungdomars identitet

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli saada tietoa ahvenanmaalaisten nuorten identiteetistä. Tutkimuksessa selvitettiin, mikä merkitys ahvenanmaalaisuudella ja ahvenanmaalaisella identiteetillä on nuorille. Ahvenanmaalaisen identiteetin suhde Suomeen ja Ruotsiin oli myös tutkimuksen kohteena. Lisäksi...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Koivu, Julia
Muut tekijät: Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Humanities and Social Sciences, Kieli- ja viestintätieteiden laitos, Department of Language and Communication Studies, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Aineistotyyppi: Kandityö
Kieli:swe
Julkaistu: 2014
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/43795
Kuvaus
Yhteenveto:Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli saada tietoa ahvenanmaalaisten nuorten identiteetistä. Tutkimuksessa selvitettiin, mikä merkitys ahvenanmaalaisuudella ja ahvenanmaalaisella identiteetillä on nuorille. Ahvenanmaalaisen identiteetin suhde Suomeen ja Ruotsiin oli myös tutkimuksen kohteena. Lisäksi selvitettiin, mitkä asiat lisäävät tai vähentävät nuorten yhteenkuuluvuuden tunnetta Suomen ja Ruotsin kanssa. Tutkimus toteutettiin puolistrukturoituna kyselytutkimuksena, johon osallistui seitsemän ahvenanmaalaista Ruotsissa opiskelevaa nuorta. Kysely sisälsi sekä avoimia että strukturoituja kysymyksiä, ja tulokset analysoitiin kvalitatiivisesti sisällönanalyysin ja luokittelun avulla. Tutkimuksen kohderyhmäksi valittiin Ruotsiin muuttaneet nuoret, sillä voitiin olettaa, että he ovat joutuneet pohtimaan omaa ahvenanmaalaisuuttaan ja suomalaisuuttaan asuessaan Ruotsissa. Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta, että nuorten ahvenanmaalainen identiteetti on vahva ja ahvenanmaalaisuus merkitsee heille paljon. Moni nuorista kokee olevansa identiteetiltään myös suomalainen, mutta määrittelee itsensä mieluiten ahvenanmaalaiseksi. Nuorten yhteenkuuluvuuden tunnetta Suomeen lisää Suomen kansalaisuus sekä suomalaiset juuret, kun taas eri kieli osoittautui erottavaksi tekijäksi. Nuoret kokevat, että heillä on paljon yhteistä Ruotsin kanssa, sillä ruotsalainen kulttuuri vaikuttaa heihin ja kieli on sama. Tutkimukseen osallistujista suurin osa ei kuitenkaan lainkaan koe olevansa ruotsalainen.