| Yhteenveto: | Liikunnalla tiedetään olevan positiivisia vaikutuksia fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen sekä
yksilö- että väestötasolla. Toistaiseksi on olemassa vain vähän väestötason tutkimuksia
liikunnan vaikutuksista hyvinvoinnin positiivisiin mittareihin, kuten elämänlaatuun ja
koettuun hyvinvointiin. Saadut tulokset viittaavat kuitenkin siihen, että liikunnan harrastajat
ovat tyytyväisempiä elämäänsä kuin liikuntaa harrastamattomat. Tämän tutkimuksen
tarkoituksena oli selvittää Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (ATH) perusteella,
onko liikunta-aktiivisuudella yhteyttä työikäisten koettuun hyvinvointiin kaupunki- ja
maaseutuympäristöissä.
Tutkimuksen aineisto saatiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemän laajan
kyselytutkimuksen (ATH) vuoden 2012 aineistosta. Kaupunkiympäristönä oli Vaasa, josta
mukana oli 837 henkilöä. Maaseutuympäristönä oli Laihian ja Vähäkyrön alue, josta mukana
oli yhteensä 287 henkilöä. Kyselylomakkeessa olleista kysymyksistä mukaan poimittiin 10
kysymystä, joissa käsiteltiin liikunta-aktiivisuuteen, terveyteen ja elämänlaatuun liittyviä
kysymyksiä. Näistä muodostettiin luokittelevia muuttujia. Tilastolliset analyysit tehtiin SPSS
20.0 –ohjelmalla. Analyysimenetelminä käytettiin ristiintaulukointia ja logistista
regressioanalyysiä.
Ristiintaulukoinnin perusteella työikäisten liikunta-aktiivisuuden ja koetun hyvinvoinnin
välillä todettiin merkitsevä yhteys (p<.001). Pelkästään kaupunkiaineistoa tarkasteltaessa
p<.001, ja maaseutuaineistossa p<.01. Logistisessa regressioanalyysissä elinympäristö
(kaupunki/maaseutu) ei selittänyt muuttujien välistä yhteyttä. Muillakaan taustamuuttujilla ei
ollut merkitystä liikunta-aktiivisuuden ja koetun hyvinvoinnin väliseen yhteyteen.
Tutkimuksen mukaan sekä yleisellä liikunta-aktiivisuudella että liikuntasuositusten
toteutumisella on merkitsevä yhteys työikäisten koettuun hyvinvointiin. Liikunta-aktiivisuus
itsessään näyttää olevan voimakkaasti yhteydessä koettuun hyvinvointiin, koska muilla
muuttujilla ei pystytty vaikuttamaan niiden väliseen yhteyteen. Tulos tukee aiempia
tutkimustuloksia, joissa liikunnan harrastajat ovat raportoineet suurempaa tyytyväisyyttä
elämäänsä kuin ne, jotka ovat liikunnallisesti passiivisia.
Liikunnalla tiedetään olevan positiivisia vaikutuksia fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen sekä
yksilö- että väestötasolla. Toistaiseksi on olemassa vain vähän väestötason tutkimuksia
liikunnan vaikutuksista hyvinvoinnin positiivisiin mittareihin, kuten elämänlaatuun ja
koettuun hyvinvointiin. Saadut tulokset viittaavat kuitenkin siihen, että liikunnan harrastajat
ovat tyytyväisempiä elämäänsä kuin liikuntaa harrastamattomat. Tämän tutkimuksen
tarkoituksena oli selvittää Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (ATH) perusteella,
onko liikunta-aktiivisuudella yhteyttä työikäisten koettuun hyvinvointiin kaupunki- ja
maaseutuympäristöissä.
Tutkimuksen aineisto saatiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemän laajan
kyselytutkimuksen (ATH) vuoden 2012 aineistosta. Kaupunkiympäristönä oli Vaasa, josta
mukana oli 837 henkilöä. Maaseutuympäristönä oli Laihian ja Vähäkyrön alue, josta mukana
oli yhteensä 287 henkilöä. Kyselylomakkeessa olleista kysymyksistä mukaan poimittiin 10
kysymystä, joissa käsiteltiin liikunta-aktiivisuuteen, terveyteen ja elämänlaatuun liittyviä
kysymyksiä. Näistä muodostettiin luokittelevia muuttujia. Tilastolliset analyysit tehtiin SPSS
20.0 –ohjelmalla. Analyysimenetelminä käytettiin ristiintaulukointia ja logistista
regressioanalyysiä.
Ristiintaulukoinnin perusteella työikäisten liikunta-aktiivisuuden ja koetun hyvinvoinnin
välillä todettiin merkitsevä yhteys (p<.001). Pelkästään kaupunkiaineistoa tarkasteltaessa
p<.001, ja maaseutuaineistossa p<.01. Logistisessa regressioanalyysissä elinympäristö
(kaupunki/maaseutu) ei selittänyt muuttujien välistä yhteyttä. Muillakaan taustamuuttujilla ei
ollut merkitystä liikunta-aktiivisuuden ja koetun hyvinvoinnin väliseen yhteyteen.
Tutkimuksen mukaan sekä yleisellä liikunta-aktiivisuudella että liikuntasuositusten
toteutumisella on merkitsevä yhteys työikäisten koettuun hyvinvointiin. Liikunta-aktiivisuus
itsessään näyttää olevan voimakkaasti yhteydessä koettuun hyvinvointiin, koska muilla
muuttujilla ei pystytty vaikuttamaan niiden väliseen yhteyteen. Tulos tukee aiempia
tutkimustuloksia, joissa liikunnan harrastajat ovat raportoineet suurempaa tyytyväisyyttä
elämäänsä kuin ne, jotka ovat liikunnallisesti passiivisia.
|
|---|