Uttalsundervisning i läroboksserien Galleris digitala undervisningsmaterial

Tutkielmani tarkoituksena oli selvittää ääntämisen opetusta ruotsin kielen oppikirjasarja Gallerin sähköisessä materiaalissa. Materiaali koostui lukion B-ruotsin kolmesta ensimmäisestä digitaalisesta oppikirjasta, kappalekohtaisesta sähköisestä materiaalista opettajalähtöiseen opetukseen sekä opetta...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Kivelä, Iida
Muut tekijät: Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Humanities and Social Sciences, Kieli- ja viestintätieteiden laitos, Department of Language and Communication Studies, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Aineistotyyppi: Kandityö
Kieli:swe
Julkaistu: 2014
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/43728
Kuvaus
Yhteenveto:Tutkielmani tarkoituksena oli selvittää ääntämisen opetusta ruotsin kielen oppikirjasarja Gallerin sähköisessä materiaalissa. Materiaali koostui lukion B-ruotsin kolmesta ensimmäisestä digitaalisesta oppikirjasta, kappalekohtaisesta sähköisestä materiaalista opettajalähtöiseen opetukseen sekä opettajan lisämateriaalista. Tarkastelin tutkimuksessani näiden materiaalien ääntämistä koskevaa sisältöä. Tutkimukseni on sisällönanalyysi, jonka avulla pyrin mahdollisimman objektiivisesti kuvaamaan oppimateriaalin sisältöä. Pyrin ottamaan selville mitkä seikat ovat keskeisiä ääntämisen opetuksessa, mitkä asiat katsotaan tärkeäksi oppia, kuinka suomen ja ruotsin välisiä eroja selitetään sekä kuinka paljon materiaalissa painotetaan suomenruotsia ja ruotsinruotsia sekä niiden välisiä eroja. Tutkielmani perusteella voidaan todeta, että oppikirjasarja Gallerin sähköisissä materiaaleissa segmentaaliset piirteet eli puheäänteiden kvalitatiiviset erot ovat suuremmassa asemassa kuin prosodiset piirteet, kuten esimerkiksi puheen rytmi, painotukset ja melodia. Materiaalissa äänteiden toistaminen, imitointi ja kuuntelu ovat suuremmassa osassa ääntämisen opetusta kuin teoria. Oppilas nähdään autonomisena oppijana, joka auditiivisen vastaanoton ja äänteiden toistamisen avulla voi itse luoda käsityksen ruotsin kielen äänteiden piirteistä. Suomenruotsilla on materiaalissa hieman suurempi rooli kuin ruotsinruotsilla. Tutkielmani perusteella voidaan myös todeta, että materiaalia käyttävällä opettajalla on vastuu lisätiedon antamisesta sekä siitä, kuinka ääntämisen harjoittelu oppitunnilla toteutetaan. Koska segmentaaliset piirteet ovat hallitsevassa asemassa, voi ruotsin kielelle ominaiset prosodiset piirteet jäädä oppimatta. Tutkielmani rajoittui vain kirjasarjan kolmeen ensimmäisen sähköiseen oppikirjaan, minkä vuoksi tulokset eivät anna kokonaiskuvaa kirjasarjan ääntämisen opetuksesta.