| Summary: | Tutkimuksessa tarkasteltiin 3−5-vuotiaiden kielellistä tukea tarvitsevien lasten vertais-vuorovaikutustilanteita. Tavoitteena oli selvittää, kuinka paljon kielellistä tukea tarvit-sevat lapset osallistuivat vuorovaikutukseen sekä mitä vuorovaikutusstrategioita ja -keinoja he käyttivät. Kielelliset vaikeudet ovat varhaiskasvatuksessa yleisin syy erityi-sen tuen tarpeeseen. Kuitenkin kielellistä tukea tarvitsevien lasten vuorovaikutustaitoja on tutkittu aikaisemmin lähinnä vain kouluikäisten osalta.
Tutkimus oli luonteeltaan laadullinen tapaustutkimus. Aineisto koostui videoiduista opettajajohtoisista aamu- ja päiväpiireistä, kielikerhosta sekä ohjatusta leikkitilanteesta. Kuvattuihin tilanteisiin osallistui erityislastentarhanopettaja ja kymmenen lasta, joista kolmella oli kielellisen tuen tarvetta. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin keinoin INCH-vuorovaikutuksen arviointimenetelmää hyödyntäen.
Kielellistä tukea tarvitsevat lapset tarvitsivat paljon tukea vuorovaikutustilanteissa sekä erityislastentarhanopettajalta että kielellisesti ikätasoisesti kehittyneiltä vertaisilta. Vuo-rovaikutustilanteita kielellistä tukea tarvitsevien ja kielellisesti ikätasoisesti kehittyvien lasten välillä syntyi melko paljon, mutta ne olivat kestoltaan lyhyitä ja sisällöltään niuk-koja. Lisäksi osa kielellistä tukea tarvitsevien lasten vuorovaikutusyrityksistä jäi sekä erityislastentarhanopettajalta että vertaisilta huomiotta. Kielellistä tukea tarvitsevat lap-set käyttivät vuorovaikutustilanteissa eniten ilmeitä ja eleitä kielellisten keinojen jäädes-sä vähemmälle. Toiminnallisuus näyttäytyi vuorovaikutusta lisäävänä tekijänä, mutta myös toiminnallisissa tilanteissa kielellistä tukea tarvitsevat lapset tarvitsivat paljon ohjausta vuorovaikutuksen syntymiseen ja ylläpitämiseen.
Tulokset osoittivat, että kielellistä tukea tarvitsevat lapset tarvitsivat kielellisen tuen lisäksi paljon tukea myös vuorovaikutustaidoissaan. Lasten huomionhakuyritysten mää-rä kertoi siitä, että lapset olivat kiinnostuneita vuorovaikutukseen osallistumisesta, mut-ta keinot ja strategiat puuttuivat. Tulokset osoittivat, kuinka tärkeää kielellistä tukea tarvitsevien lasten on toimia samassa ryhmässä kielellisesti ikätasoisesti kehittyneiden vertaisten kanssa. Lisäksi tulokset osoittivat, että kielellisten taitojen tukemisen lisäksi lapset tarvitsevat tavoitteellista, suunniteltua tukea ja ohjausta myös vuorovaikutustaito-jen kehittymiseen.
|
|---|