Kotipoltto vs. tehdasviina paloviinan koti- ja tehdaspolttoa koskeneet väittelyt 1800-luvun puolivälin suomenkielisessä lehdistössä

Tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella paloviinan kotipolton kieltämistä koskenutta keskustelua suomenkielisessä sanomalehdistössä, liittyen vuoden 1863 säätyvaltiopäiviin, joilla asia oli käsittelyssä. Tutkimusaineisto koostui 38:sta kirjeestä, jotka julkaistiin lehdistössä kymmenen vuoden aikaj...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Välimaa, Juuso
Other Authors: Humanistinen tiedekunta, Faculty of Humanities, Historian ja etnologian laitos, Department of History and Ethnology, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Format: Master's thesis
Language:fin
Published: 2014
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/43618
_version_ 1828193118171693056
author Välimaa, Juuso
author2 Humanistinen tiedekunta Faculty of Humanities Historian ja etnologian laitos Department of History and Ethnology University of Jyväskylä Jyväskylän yliopisto
author_facet Välimaa, Juuso Humanistinen tiedekunta Faculty of Humanities Historian ja etnologian laitos Department of History and Ethnology University of Jyväskylä Jyväskylän yliopisto Välimaa, Juuso Humanistinen tiedekunta Faculty of Humanities Historian ja etnologian laitos Department of History and Ethnology University of Jyväskylä Jyväskylän yliopisto
author_sort Välimaa, Juuso
datasource_str_mv jyx
description Tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella paloviinan kotipolton kieltämistä koskenutta keskustelua suomenkielisessä sanomalehdistössä, liittyen vuoden 1863 säätyvaltiopäiviin, joilla asia oli käsittelyssä. Tutkimusaineisto koostui 38:sta kirjeestä, jotka julkaistiin lehdistössä kymmenen vuoden aikajaksolla ennen ja jälkeen valtiopäivien vuosina 1857–1867. Kirjeet olivat maaseutu- ja vähemmässä määrin kaupunkikirjeenvaihtajien kirjoittamia, ja niiden kirjoittajat edustivat eri säätyjä – talonpoikia, aatelisia, pappeja ja porvareita. Tutkimuskysymykseni oli kaksijakoinen: Lähdin tutkimaan millaisia ominaispiirteitä tai mahdollisia kaavamaisuuksia keskustelusta oli löydettävissä, ja mitä näiden havaintojen pohjalta voitaisiin sanoa kirjoittajien maailmankuvien ja näkemyksien eroista. Metodinani toimi lähiluku, jota käyttämällä pyrin selvittämään keskustelujen ilmeisten piirteiden lisäksi niissä epäsuorasti ilmeneviä tasoja, jotka liittyivät kirjoittajien sosiaaliseen asemaan, koulutustasoon ja poliittisiin tai ideologisiin tarkoitusperiin. Metodologialtaan työ noudatteli modernin hermeneutiikan ajatuksia painottaen ymmärtämisen ja tulkinnan merkitystä. Käytin myös retoriikan tutkimusta apuvälineenä, jolla tarkastelin teksteissä esiintyneitä implisiittisiä motiiveja tai päättelyketjuja. Alkoholia käyttivät 1800-luvun Suomessa kaikki, joilla siihen oli varaa, ja alkoholilla oli sosiaalisessa elämässä monia merkityksiä. Se nähtiin arvotavarana, symbolisena ja konkreettisena yhteistyön lujittajana ja vastavuoroisuutta vaativana lahjana. Keskustelussa kotipolton puolustajat näkivät poltto-oikeuden talonpoikien oikeutettuna korvauksena korkeasta valtion verotaakan kantamisesta. Säätyvaltiopäivillä päätettiin pitkien väittelyjen jälkeen, että talonpojat luopuisivat vapaaehtoisesti poltto-oikeudestaan – joskin vasta siinä vaiheessa, kun oltiin todettu, että oikeus voitaisiin laillisesti poistaa säädyltä ilman heidän suostumustaankin – verohelpotuksia saadakseen. Äänestys luopumisen puolesta oli kuitenkin hyvin tasaväkinen, ja niinpä kysymys pysyi tärkeänä talonpoikaissäädylle vielä päätöksen jälkeenkin. Historioitsija Matti Peltosen mukaan pääsyy alkoholin tuotantomenetelmän siirtämisessä kotoa tehtaisiin, oli sen ylemmille säädyille tuottama taloudellinen hyöty. Tämä motiivi synnytti diskurssin, jossa korostettiin kotipolton turmelevaisuutta yhteiskunnan perusrakenteen, perheen, kannalta. Oman aineistoni valossa ei tätä diskurssia eivät kuitenkaan käyttäneet ne henkilöt, jotka avoimesti puolustivat tehdaspolttoa, vaikkakin se oli yleinen argumentti kotipolton vastustajien keskuudessa. Tutkimukseni perusteella se, miten alkoholista sai julkisesti puhua, oli hyvin tarkasti, joskin epäsuorasti, määritelty. Talonpojat ja muut kotipolttoa puolustaneet henkilöt nähtiin usein vastapuolella itsekkäinä oman edun tavoittelijoina. Tosin, myös kotipolton puolustajat syyttivät kiistakumppaneitaan itsekkyydestä ja maaseudun köyhdyttämisestä, mikäli päätös valtiopäivillä menisi läpi. Keskstelussa rahvas oli holhouksen kohde, koska heidän moraalinsa ja sivistyksensä taso nähtiin niin alhaisena, etteivät he itse pystyisi säätelemään alkoholinkäyttöään. Tämä luonnollisesti aiheutti katkeruutta kansan keskuudessa. Tehdaspolton kannattajat sen sijaan rakensivat tehdasviinasta kuvan koko kansakuntaa hyödyttävänä pyyteettömänä vaihtoehtona kotipolton turmelukselle. The goal of the study was to examine the public debate on the Finnish language press concerning the plans to disallow home distillation of spirits in the forthcoming Finnish Diet in 1863. The research material consisted of 38 letters published in different Finnish language newspapers during a ten-year time period before and after the diet from 1857 to 1867. The letters were written by rural and, to a lesser extent, urban correspondents comprised by members of different estates – farmers, noblemen, priests, and burghers. My research problem was two-fold: I set out to study what kind of features or patterns could be found in the discussion and whether it was possible, based on these findings, to say something about the world views and differences of standpoint of the participants. The method of close reading was applied in order to uncover not only the apparent content of the debate but the implicit connotations associating with estate, level of education, and political or ideological perceptions. Methodologically the thesis followed the ideas of modern hermeneutics putting emphasis on understanding and interpretation. The study of rhetoric was also used in order to help make sense of the unexpressed motives or reasonings behind the discussion. Alcohol in the 19th century Finland was consumed by everyone who could afford it and it had various roles in social life. It was seen as a valued good, a symbolic and concrete expression of liaison, and a gift that called for reciprocity. In the argument the right to distill spirits was seen, by the defenders of home distilling, as a rightful compensation for the heavy tax burden on the peasants. In the 1863 Diet it was finally decided after many long disputations that the estate of peasants would voluntarily give up the right to distill alcohol—although only after it was defined that the right could be legally taken away even without the peasants’ consent—in order to receive slight tax cuts. However, the vote in favor of renunciation within the estate was even and thus the matter remained important even after the official decision. According to historian Matti Peltonen the main reason to move from home distilling to industrial production of alcohol was its economic importance to the higher estates. This motive generated a discourse emphasizing the depravity home distilling would bring about to the core of the society—the family, however, according to my research material the argument was not used by persons directly promoting factory distilling although it was one of the arguments used by anti-home distillers. In light of my study, the way in which one could publicly discuss alcohol was strictly, although indirectly, defined. Peasants and other persons defending home distilling were often seen by the opposite side as individuals selfishly pursuing their self-interest. However, the defenders of home distilling also blamed the counterparty for selfishness, and for a general loss of wealth that would occur in the countryside were the bill to pass. In the debate, the “common people” were a target of patronage because of their conceived lack of morality and sophistication, and this fact was also a source of resentment for the rural correspondents. Factory distilling on the other hand was constructed, by its supporters, as an altruistic alternative that would benefit the whole empire.
first_indexed 2023-03-22T10:00:16Z
format Pro gradu
free_online_boolean 1
fullrecord [{"key": "dc.contributor.author", "value": "V\u00e4limaa, Juuso", "language": null, "element": "contributor", "qualifier": "author", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.accessioned", "value": "2014-06-03T20:39:03Z", "language": "", "element": "date", "qualifier": "accessioned", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.available", "value": "2014-06-03T20:39:03Z", "language": "", "element": "date", "qualifier": "available", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.issued", "value": "2014", "language": null, "element": "date", "qualifier": "issued", "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.other", "value": "oai:jykdok.linneanet.fi:1436361", "language": null, "element": "identifier", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.uri", "value": "https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/43618", "language": "", "element": "identifier", "qualifier": "uri", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.abstract", "value": "Tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella paloviinan kotipolton kielt\u00e4mist\u00e4 koskenutta keskustelua suomenkielisess\u00e4 sanomalehdist\u00f6ss\u00e4, liittyen vuoden 1863 s\u00e4\u00e4tyvaltiop\u00e4iviin, joilla asia oli k\u00e4sittelyss\u00e4. Tutkimusaineisto koostui 38:sta kirjeest\u00e4, jotka julkaistiin lehdist\u00f6ss\u00e4 kymmenen vuoden aikajaksolla ennen ja j\u00e4lkeen valtiop\u00e4ivien vuosina 1857\u20131867. Kirjeet olivat maaseutu- ja v\u00e4hemm\u00e4ss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin kaupunkikirjeenvaihtajien kirjoittamia, ja niiden kirjoittajat edustivat eri s\u00e4\u00e4tyj\u00e4 \u2013 talonpoikia, aatelisia, pappeja ja porvareita. Tutkimuskysymykseni oli kaksijakoinen: L\u00e4hdin tutkimaan millaisia ominaispiirteit\u00e4 tai mahdollisia kaavamaisuuksia keskustelusta oli l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4, ja mit\u00e4 n\u00e4iden havaintojen pohjalta voitaisiin sanoa kirjoittajien maailmankuvien ja n\u00e4kemyksien eroista. Metodinani toimi l\u00e4hiluku, jota k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 pyrin selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n keskustelujen ilmeisten piirteiden lis\u00e4ksi niiss\u00e4 ep\u00e4suorasti ilmenevi\u00e4 tasoja, jotka liittyiv\u00e4t kirjoittajien sosiaaliseen asemaan, koulutustasoon ja poliittisiin tai ideologisiin tarkoitusperiin. Metodologialtaan ty\u00f6 noudatteli modernin hermeneutiikan ajatuksia painottaen ymm\u00e4rt\u00e4misen ja tulkinnan merkityst\u00e4. K\u00e4ytin my\u00f6s retoriikan tutkimusta apuv\u00e4lineen\u00e4, jolla tarkastelin teksteiss\u00e4 esiintyneit\u00e4 implisiittisi\u00e4 motiiveja tai p\u00e4\u00e4ttelyketjuja.\r\n\r\nAlkoholia k\u00e4yttiv\u00e4t 1800-luvun Suomessa kaikki, joilla siihen oli varaa, ja alkoholilla oli sosiaalisessa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 monia merkityksi\u00e4. Se n\u00e4htiin arvotavarana, symbolisena ja konkreettisena yhteisty\u00f6n lujittajana ja vastavuoroisuutta vaativana lahjana. Keskustelussa kotipolton puolustajat n\u00e4kiv\u00e4t poltto-oikeuden talonpoikien oikeutettuna korvauksena korkeasta valtion verotaakan kantamisesta. S\u00e4\u00e4tyvaltiop\u00e4ivill\u00e4 p\u00e4\u00e4tettiin pitkien v\u00e4ittelyjen j\u00e4lkeen, ett\u00e4 talonpojat luopuisivat vapaaehtoisesti poltto-oikeudestaan \u2013 joskin vasta siin\u00e4 vaiheessa, kun oltiin todettu, ett\u00e4 oikeus voitaisiin laillisesti poistaa s\u00e4\u00e4dylt\u00e4 ilman heid\u00e4n suostumustaankin \u2013 verohelpotuksia saadakseen. \u00c4\u00e4nestys luopumisen puolesta oli kuitenkin hyvin tasav\u00e4kinen, ja niinp\u00e4 kysymys pysyi t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 talonpoikaiss\u00e4\u00e4dylle viel\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen j\u00e4lkeenkin.\r\n\r\nHistorioitsija Matti Peltosen mukaan p\u00e4\u00e4syy alkoholin tuotantomenetelm\u00e4n siirt\u00e4misess\u00e4 kotoa tehtaisiin, oli sen ylemmille s\u00e4\u00e4dyille tuottama taloudellinen hy\u00f6ty. T\u00e4m\u00e4 motiivi synnytti diskurssin, jossa korostettiin kotipolton turmelevaisuutta yhteiskunnan perusrakenteen, perheen, kannalta. Oman aineistoni valossa ei t\u00e4t\u00e4 diskurssia eiv\u00e4t kuitenkaan k\u00e4ytt\u00e4neet ne henkil\u00f6t, jotka avoimesti puolustivat tehdaspolttoa, vaikkakin se oli yleinen argumentti kotipolton vastustajien keskuudessa. Tutkimukseni perusteella se, miten alkoholista sai julkisesti puhua, oli hyvin tarkasti, joskin ep\u00e4suorasti, m\u00e4\u00e4ritelty. Talonpojat ja muut kotipolttoa puolustaneet henkil\u00f6t n\u00e4htiin usein vastapuolella itsekk\u00e4in\u00e4 oman edun tavoittelijoina. Tosin, my\u00f6s kotipolton puolustajat syyttiv\u00e4t kiistakumppaneitaan itsekkyydest\u00e4 ja maaseudun k\u00f6yhdytt\u00e4misest\u00e4, mik\u00e4li p\u00e4\u00e4t\u00f6s valtiop\u00e4ivill\u00e4 menisi l\u00e4pi. Keskstelussa rahvas oli holhouksen kohde, koska heid\u00e4n moraalinsa ja sivistyksens\u00e4 taso n\u00e4htiin niin alhaisena, etteiv\u00e4t he itse pystyisi s\u00e4\u00e4telem\u00e4\u00e4n alkoholink\u00e4ytt\u00f6\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 luonnollisesti aiheutti katkeruutta kansan keskuudessa. Tehdaspolton kannattajat sen sijaan rakensivat tehdasviinasta kuvan koko kansakuntaa hy\u00f6dytt\u00e4v\u00e4n\u00e4 pyyteett\u00f6m\u00e4n\u00e4 vaihtoehtona kotipolton turmelukselle.", "language": "fi", "element": "description", "qualifier": "abstract", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.abstract", "value": "The goal of the study was to examine the public debate on the Finnish language press concerning the plans to disallow home distillation of spirits in the forthcoming Finnish Diet in 1863. The research material consisted of 38 letters published in different Finnish language newspapers during a ten-year time period before and after the diet from 1857 to 1867. The letters were written by rural and, to a lesser extent, urban correspondents comprised by members of different estates \u2013 farmers, noblemen, priests, and burghers. My research problem was two-fold: I set out to study what kind of features or patterns could be found in the discussion and whether it was possible, based on these findings, to say something about the world views and differences of standpoint of the participants. The method of close reading was applied in order to uncover not only the apparent content of the debate but the implicit connotations associating with estate, level of education, and political or ideological perceptions. Methodologically the thesis followed the ideas of modern hermeneutics putting emphasis on understanding and interpretation. The study of rhetoric was also used in order to help make sense of the unexpressed motives or reasonings behind the discussion.\r\n\r\nAlcohol in the 19th century Finland was consumed by everyone who could afford it and it had various roles in social life. It was seen as a valued good, a symbolic and concrete expression of liaison, and a gift that called for reciprocity. In the argument the right to distill spirits was seen, by the defenders of home distilling, as a rightful compensation for the heavy tax burden on the peasants. In the 1863 Diet it was finally decided after many long disputations that the estate of peasants would voluntarily give up the right to distill alcohol\u2014although only after it was defined that the right could be legally taken away even without the peasants\u2019 consent\u2014in order to receive slight tax cuts. However, the vote in favor of renunciation within the estate was even and thus the matter remained important even after the official decision.\r\n\r\nAccording to historian Matti Peltonen the main reason to move from home distilling to industrial production of alcohol was its economic importance to the higher estates. This motive generated a discourse emphasizing the depravity home distilling would bring about to the core of the society\u2014the family, however, according to my research material the argument was not used by persons directly promoting factory distilling although it was one of the arguments used by anti-home distillers. In light of my study, the way in which one could publicly discuss alcohol was strictly, although indirectly, defined. Peasants and other persons defending home distilling were often seen by the opposite side as individuals selfishly pursuing their self-interest. However, the defenders of home distilling also blamed the counterparty for selfishness, and for a general loss of wealth that would occur in the countryside were the bill to pass. In the debate, the \u201ccommon people\u201d were a target of patronage because of their conceived lack of morality and sophistication, and this fact was also a source of resentment for the rural correspondents. Factory distilling on the other hand was constructed, by its supporters, as an altruistic alternative that would benefit the whole empire.", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "abstract", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.provenance", "value": "Submitted using Plone Publishing form by Juuso V\u00e4limaa (juhevali) on 2014-06-03 20:39:03.240274. Form: Pro gradu -lomake (1 tekij\u00e4) (https://kirjasto.jyu.fi/julkaisut/julkaisulomakkeet/pro-gradu-lomake-1-tekijae). JyX data:", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "provenance", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.provenance", "value": "Submitted by jyx lomake-julkaisija (jyx-julkaisija@noreply.fi) on 2014-06-03T20:39:03Z\r\nNo. of bitstreams: 2\r\nURN:NBN:fi:jyu-201406031914.docx: 965788 bytes, checksum: 01e50a7599c1e2b03bd55540c052a359 (MD5)\r\nlicense.html: 4975 bytes, checksum: fb8e884405c700c6b4a0aefcd571c35d (MD5)", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "provenance", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.provenance", "value": "Made available in DSpace on 2014-06-03T20:39:03Z (GMT). No. of bitstreams: 2\r\nURN:NBN:fi:jyu-201406031914.docx: 965788 bytes, checksum: 01e50a7599c1e2b03bd55540c052a359 (MD5)\r\nlicense.html: 4975 bytes, checksum: fb8e884405c700c6b4a0aefcd571c35d (MD5)\r\n Previous issue date: 2014", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "provenance", "schema": "dc"}, {"key": "dc.format.extent", "value": "1 verkkoaineisto (123 sivua)", "language": null, "element": "format", "qualifier": "extent", "schema": "dc"}, {"key": "dc.format.mimetype", "value": "application/pdf", "language": null, "element": "format", "qualifier": "mimetype", "schema": "dc"}, {"key": "dc.language.iso", "value": "fin", "language": null, "element": "language", "qualifier": "iso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights", "value": "In Copyright", "language": "en", "element": "rights", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "1800-luvun suomenkielinen sanomalehdist\u00f6", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "alkoholihistoria", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "viinan koti- ja tehdaspoltto", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "holhoaminen", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "modernisaatio", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "vuoden 1863 s\u00e4\u00e4tyvaltiop\u00e4iv\u00e4t", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "hermeneutiikka", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.title", "value": "Kotipoltto vs. tehdasviina : paloviinan koti- ja tehdaspolttoa koskeneet v\u00e4ittelyt 1800-luvun puoliv\u00e4lin suomenkielisess\u00e4 lehdist\u00f6ss\u00e4", "language": null, "element": "title", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.title.alternative", "value": "Paloviinan koti- ja tehdaspolttoa koskeneet v\u00e4ittelyt 1800-luvun puoliv\u00e4lin suomenkielisess\u00e4 lehdist\u00f6ss\u00e4", "language": null, "element": "title", "qualifier": "alternative", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type", "value": "master thesis", "language": null, "element": "type", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.urn", "value": "URN:NBN:fi:jyu-201406031914", "language": null, "element": "identifier", "qualifier": "urn", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.dcmitype", "value": "Text", "language": "en", "element": "type", "qualifier": "dcmitype", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.ontasot", "value": "Pro gradu -tutkielma", "language": "fi", "element": "type", "qualifier": "ontasot", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.ontasot", "value": "Master\u2019s thesis", "language": "en", "element": "type", "qualifier": "ontasot", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.faculty", "value": "Humanistinen tiedekunta", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "faculty", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.faculty", "value": "Faculty of Humanities", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "faculty", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.department", "value": "Historian ja etnologian laitos", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "department", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.department", "value": "Department of History and Ethnology", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "department", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.organization", "value": "University of Jyv\u00e4skyl\u00e4", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "organization", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.organization", "value": "Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "organization", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.discipline", "value": "Etnologia", "language": "fi", "element": "subject", "qualifier": "discipline", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.discipline", "value": "Ethnology", "language": "en", "element": "subject", "qualifier": "discipline", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.updated", "value": "2014-06-03T20:39:04Z", "language": "", "element": "date", "qualifier": "updated", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.coar", "value": "http://purl.org/coar/resource_type/c_bdcc", "language": null, "element": "type", "qualifier": "coar", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.accesslevel", "value": "openAccess", "language": "fi", "element": "rights", "qualifier": "accesslevel", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.publication", "value": "masterThesis", "language": null, "element": "type", "qualifier": "publication", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.oppiainekoodi", "value": "302", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "oppiainekoodi", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "1800-luku", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "lehdist\u00f6", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "sanomalehdet", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "alkoholi", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "historia", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "viinanpoltto", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "viinat", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "modernisaatio", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "s\u00e4\u00e4tyvaltiop\u00e4iv\u00e4t", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "hermeneutiikka", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "Suomi", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.format.content", "value": "fulltext", "language": null, "element": "format", "qualifier": "content", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.url", "value": "https://rightsstatements.org/page/InC/1.0/", "language": null, "element": "rights", "qualifier": "url", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.okm", "value": "G2", "language": null, "element": "type", "qualifier": "okm", "schema": "dc"}]
id jyx.123456789_43618
language fin
last_indexed 2025-03-31T20:02:33Z
main_date 2014-01-01T00:00:00Z
main_date_str 2014
online_boolean 1
online_urls_str_mv {"url":"https:\/\/jyx.jyu.fi\/bitstreams\/3bc30c1f-e763-4326-a519-6da2442d2a0c\/download","text":"URN-NBN-fi-jyu-201406031914.pdf","source":"jyx","mediaType":"application\/pdf"}
publishDate 2014
record_format qdc
source_str_mv jyx
spellingShingle Välimaa, Juuso Kotipoltto vs. tehdasviina : paloviinan koti- ja tehdaspolttoa koskeneet väittelyt 1800-luvun puolivälin suomenkielisessä lehdistössä 1800-luvun suomenkielinen sanomalehdistö alkoholihistoria viinan koti- ja tehdaspoltto holhoaminen modernisaatio vuoden 1863 säätyvaltiopäivät hermeneutiikka Etnologia Ethnology 302 1800-luku lehdistö sanomalehdet alkoholi historia viinanpoltto viinat säätyvaltiopäivät Suomi
title Kotipoltto vs. tehdasviina : paloviinan koti- ja tehdaspolttoa koskeneet väittelyt 1800-luvun puolivälin suomenkielisessä lehdistössä
title_alt Paloviinan koti- ja tehdaspolttoa koskeneet väittelyt 1800-luvun puolivälin suomenkielisessä lehdistössä
title_full Kotipoltto vs. tehdasviina : paloviinan koti- ja tehdaspolttoa koskeneet väittelyt 1800-luvun puolivälin suomenkielisessä lehdistössä
title_fullStr Kotipoltto vs. tehdasviina : paloviinan koti- ja tehdaspolttoa koskeneet väittelyt 1800-luvun puolivälin suomenkielisessä lehdistössä Kotipoltto vs. tehdasviina : paloviinan koti- ja tehdaspolttoa koskeneet väittelyt 1800-luvun puolivälin suomenkielisessä lehdistössä
title_full_unstemmed Kotipoltto vs. tehdasviina : paloviinan koti- ja tehdaspolttoa koskeneet väittelyt 1800-luvun puolivälin suomenkielisessä lehdistössä Kotipoltto vs. tehdasviina : paloviinan koti- ja tehdaspolttoa koskeneet väittelyt 1800-luvun puolivälin suomenkielisessä lehdistössä
title_short Kotipoltto vs. tehdasviina
title_sort kotipoltto vs tehdasviina paloviinan koti ja tehdaspolttoa koskeneet väittelyt 1800 luvun puolivälin suomenkielisessä lehdistössä
title_sub paloviinan koti- ja tehdaspolttoa koskeneet väittelyt 1800-luvun puolivälin suomenkielisessä lehdistössä
title_txtP Kotipoltto vs. tehdasviina : paloviinan koti- ja tehdaspolttoa koskeneet väittelyt 1800-luvun puolivälin suomenkielisessä lehdistössä
topic 1800-luvun suomenkielinen sanomalehdistö alkoholihistoria viinan koti- ja tehdaspoltto holhoaminen modernisaatio vuoden 1863 säätyvaltiopäivät hermeneutiikka Etnologia Ethnology 302 1800-luku lehdistö sanomalehdet alkoholi historia viinanpoltto viinat säätyvaltiopäivät Suomi
topic_facet 1800-luku 1800-luvun suomenkielinen sanomalehdistö 302 Ethnology Etnologia Suomi alkoholi alkoholihistoria hermeneutiikka historia holhoaminen lehdistö modernisaatio sanomalehdet säätyvaltiopäivät viinan koti- ja tehdaspoltto viinanpoltto viinat vuoden 1863 säätyvaltiopäivät
url https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/43618 http://www.urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201406031914
work_keys_str_mv AT välimaajuuso kotipolttovstehdasviinapaloviinankotijatehdaspolttoakoskeneetväittelyt1800luvunpuol