Ympäristöpolitiikan muotoutuminen Britannian parlamentin keskusteluissa vuosina 1969-1979

Ympäristöaiheesta tuli Britanniassa näkyvä huolenaihe 1960- ja 1970-lukujen taitteessa, mikä näkyi nopeasti myös julkisen vallan toiminnassa. Britanniaan perustettiin vuonna 1969 ympäristökomitea ja vuonna 1970 maailman ensimmäinen ympäristöministeriö. Voidaan ajatella, että nämä toimet merkkasivat...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Lehtonen, Lotta
Muut tekijät: Humanistinen tiedekunta, Faculty of Humanities, Historian ja etnologian laitos, Department of History and Ethnology, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:fin
Julkaistu: 2014
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/43530
Kuvaus
Yhteenveto:Ympäristöaiheesta tuli Britanniassa näkyvä huolenaihe 1960- ja 1970-lukujen taitteessa, mikä näkyi nopeasti myös julkisen vallan toiminnassa. Britanniaan perustettiin vuonna 1969 ympäristökomitea ja vuonna 1970 maailman ensimmäinen ympäristöministeriö. Voidaan ajatella, että nämä toimet merkkasivat Britannian modernin ympäristöpolitiikan alkua. Tässä tutkielmassa tarkastellaan Britannian ympäristöpolitiikan muotoutumista ympäristökomitean perustamispäätöksestä vuonna 1969 konservatiivi Margaret Thatcherin pääministerikauden alkamiseen eli vuoteen 1979. Alkuperäislähteinä hyödynnetään Britannian parlamentin täysistuntokeskusteluja, ympäristökomitean raportteja ja pääpuolueiden vaaliohjelmia. Lisäksi The Guardianin ja The Timesin ympäristöaiheinen uutisointi huomioidaan kontekstoivassa mielessä. Tarkoituksena on hahmottaa ennen kaikkea millaista ympäristökeskustelu oli Britanniassa vuosina 1969–1979 ja miten se muovautui. Tätä tutkitaan tarkastelemalla ajanjakson politiikkaa kielenkäytön kautta. Tutkimusmetodina käytetään hyväksi mahdollisuuksien mukaan uudelle poliittiselle historialle ominaista käsite- ja debattianalyysia Reinhart Koselleckin ja Quentin Skinnerin teorioiden mukaan. Parlamentin ympäristöpoliittisen keskustelun päälinjat kulkivat ajanjaksolla vähitellen saastumisen eri muodoista ja kansainvälisten merkkitapahtumien herättämästä mielipiteenvaihdosta kansainvälisiin ympäristöaiheisiin kuten erilaisiin kokouksiin ja sopimuksiin. Pinnalla oli myös Britannian suhde Euroopan talousyhteisön ympäristöpolitiikkaan erityisesti sen jälkeen, kun Britannia liittyi yhteisöön vuonna 1973. Lisäksi energiaresurssit nousivat ajanjaksolla koettujen kriisien myötä keskustelun keskiöön. Ympäristöpolitiikkaa harjoitettiin Britanniassa läpi 1970-luvun hyvin yhdenmukaisesti, eikä hallituspuolueen vaihtumisilla näyttänyt olevan suurta merkitystä siihen. Britannian ympäristöpolitiikka alkoi kuitenkin vasta muotoutua tutkimusajanjaksolla, eikä 1970-luvulla näyttänyt olevan varmuutta siitä, mitkä asiat kuuluivat siihen. Kokonaisuudessaan Britannian ympäristöpolitiikka kuitenkin monipuolistui, tarkentui ja ennen kaikkea kansainvälistyi vuosikymmenen aikana. Ympäristökeskusteluja leimasi 1970-luvulla Britannian parlamentille poikkeuksellisen vahva yksimielisyys siitä, että ympäristön suojeleminen on tärkeää. Tästä huolimatta joitain erimielisyyksiä esiintyi. Vuosikymmenen alkupuolella ne liittyivät pääosin ympäristöongelmien ratkaisemisen tärkeysjärjestykseen ja eri toimijoiden vastuualueisiin, kun vuosikymmenen lopulla ne koskivat enemmän lakiehdotusten ja kansainvälisten sopimusten yksityiskohtia. Näissä kiistoissa puolueilla ei usein ollut määrättyä kantaa ympäristöpolitiikan yksityiskohtiin, ja siten ne eivät usein jakaantuneet puoluerajojen mukaan. Kokonaisuudessaan ympäristöpolitiikka näytti olevan ajanjaksolla melko epäpoliittista. Selvä merkki tästä oli se, että ympäristöaiheista äänestettiin parlamentin debattien yhteydessä ala- ja ylähuoneessa vain harvoin ja suuri osa keskusteluista käytiin nimenomaan parlamentin ylähuoneessa. Kiistat pysyivät näin suhteellisen maltillisina ja käsitteelliset muutokset eivät osoittautuneet silmiinpistäviksi.