Can English become a dominant language for late Finnish-English bilinguals? a case study

Jokainen meistä tarvitsee sujuvan kielen jokapäiväiseen kommunikaatioon ja ajatteluun sekä kielellisen identiteetin luomiseen. Nimitys tällaiselle kielelle on ensimmäinen kieli, jonka roolin yksikielisillä hoitaa useimmiten äidinkieli. Yksikielisyys on maailmanlaajuisessa mittakaavassa kuitenkin mel...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Leinonen, Juho
Other Authors: Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Humanities and Social Sciences, Kieli- ja viestintätieteiden laitos, Department of Language and Communication Studies, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Format: Bachelor's thesis
Language:eng
Published: 2014
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/43465
Description
Summary:Jokainen meistä tarvitsee sujuvan kielen jokapäiväiseen kommunikaatioon ja ajatteluun sekä kielellisen identiteetin luomiseen. Nimitys tällaiselle kielelle on ensimmäinen kieli, jonka roolin yksikielisillä hoitaa useimmiten äidinkieli. Yksikielisyys on maailmanlaajuisessa mittakaavassa kuitenkin melko pieni ilmiö verrattuna kaksikielisyyteen. Siispä ei ole itsestään selvää, että juuri ensimmäinen opittu kieli tai äidinkieli on ensimmäinen kieli. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, voiko Englannista tulla ensimmäinen kieli sellaisille kaksikielisille suomalaisille, joiden lapsuus on ollut pääosin suomenkielinen. Sen selvittämiseksi haastateltiin kahta suomalaista, jotka olivat haastatteluihin mennessä viettäneet kolme vuotta englanninkielisessä maassa. Asiaa selvitettiin kartoittamalla haastateltavien kielellistä taustaa ja kielellistä identiteettiä kolmen vuoden kohdemaassa oleskelun jälkeen. Tutkimusaineistoa käsiteltiin tapaustutkimuksena. Tuloksen osoittivat, että englannin kielestä voi tulla lähes äidinkielen veroinen kieli suomalaisille, joista on tullut kaksikielisiä vasta aikuisiällä. Oleskelu englanninkielisessä maassa ei kuitenkaan takaa tällaista identifioitumista, sillä muutkin muuttujat vaikuttavat siihen, kuinka vahva side toiseen kieleen muodostuu. Tutkimuksen osanottajilla oli äidinkieleen vahva sidos, jonka he halusivat myös säilyttää.