| Yhteenveto: | Aikaisempi tutkimus tulotason ja hyvinvoinnin yhteydestä on keskittynyt tarkastelemaan
bruttokansantuotteen ja tuloarvioiden suhdetta hyvinvointiin. Tässä tutkimuksessa
otetaan osaa hyvinvoinnin ja tulotason väliseen keskusteluun laajentamalla tarkastelua
todellisen ja arvioidun tulotason merkitykseen hyvinvoinnin kannalta. Hyvinvointimuuttujat,
joita tutkimuksessa käytetään ovat elämään tyytyväisyys, onnellisuus, psykologinen
hyvinvointi ja sosiaalinen hyvinvointi. Persoonallisuuden osuutta hyvinvointiin
tarkastellaan sekä yksittäisenä tekijänä, että osana tulojen rajahyötyä. Persoonallisuusmuuttujina
käytetään Big Five –persoonallisuuspiirteitä, joita ovat tunnollisuus,
avoimuus uusille kokemuksille, neuroottisuus, ulospäin suuntautuneisuus ja sovinnollisuus.
Tutkimuksessa käytetään pitkittäistutkimuksen Lapsesta aikuiseksi -aineistoa
(LAKU, the Jyväskylä Longitudinal Study of Personality and Social Development). Aineisto
koostuu 369 oppilaasta, jotka olivat tutkimuksen alkaessa vuonna 1968 Jyväskylän
kaupungin kansakoulun toisella luokalla. Kuudesta pääseurantavaiheesta tässä tutkimuksessa
tarkastellaan kahta viimeistä, tutkittavien ollessa 42- ja 50-vuotiaita. Tutkimuksessa
havaitaan positiivinen korrelaatio tulotason ja hyvinvoinnin väliltä, mutta
tämän korrelaation merkitsevyydet häviävät, kun tarkastelussa huomioidaan kontrollimuuttujat.
Tulotason merkitys on suurin tarkasteltaessa sosiaalista hyvinvointia. Lisäksi
havaitaan, että todellisissa ja arvioiduissa tuloissa on eroavaisuuksia, ja siksi tulokset
käytettäessä eri tulomuuttujaa eroavat toisistaan. Persoonallisuuspiirteillä havaitaan
merkitsevä yhteys hyvinvointiin niin, että erityisesti neuroottisuuden kerroin on negatiivinen
ja ulospäin suuntautuneisuuden positiivinen. Tulotason ja hyvinvoinnin yhteisvaikutustermien
merkitsevyydet jäävät vähäisiksi, mikä viittaisi siihen, että persoonallisuuden
piirteillä ei ole yhteyttä koettuun tuloista saatavaan hyötyyn. Tämä tulos saattaa
osittain selittyä otoskoolla.
|
|---|