| Summary: | Tämä tutkimus ottaa osaa ajankohtaiseen kulttuuripolitiikan tutkimuksessa käytävään keskusteluun sosiaalisten rakenteiden ja yksilöllisten tekijöiden vaikutuksesta kulttuurivalintojen muodostumiseen. Tutkimuksen tehtävänä on selvittää, miten sosiaaliset taustatekijät ja yksilölliset valinnat vaikuttavat suomalaisten 15–29-vuotiaiden nuorten kulttuuri- ja taidelaitosten tärkeinä pitämiseen. Aineistona on vuoden 2009 Nuorisobarometri (n=1900). Tutkimustehtävään vastataan kahden tutkimusasetelman avulla. Ensimmäisessä tutkimusasetelmassa selvitetään kulttuuri- ja taidelaitosten tärkeinä pitämistä ennustavia tekijöitä. Toisessa tutkimusasetelmassa tutkitaan, mitkä tekijät erottelevat kulttuuri- ja taidelaitoksia tärkeinä pitäviä nuoria niistä nuorista, joille kulttuuri- ja taidelaitokset eivät ole tärkeitä. Tutkimuksen selittävät muuttujat muodostuvat sosiaalisia taustatekijöitä ja yksilöllisiä valintoja mittaavista muuttujista. Sosiaalisia taustatekijöitä mittaavia muuttujia ovat nuoren sukupuoli, ikä, opiskelupaikka, asuinpaikan kuntatyyppi, vanhempien koulutus sekä vanhempien kulttuuriset resurssit. Yksilöllisiä valintoja mitataan nuoren kulttuuriharrastusten määrällä ja suhtautumisella viiteen taideväittämään. Tutkimusmenetelminä ovat yksisuuntainen varianssianalyysi, moniluokitteluanalyysi sekä erotteluanalyysi.
Tulosten mukaan yksilöllisillä valinnoilla on sosiaalisia taustatekijöitä voimakkaampi vaikutus nuorten kulttuuri- ja taidelaitosten tärkeinä pitämiseen. Kulttuuri- ja taidelaitoksia tärkeinä pitäville nuorille on tyypillistä kulttuurinen aktiivisuus, mikä ilmenee useina kulttuuriharrastuksina. Lisäksi heitä yhdistää yhdenmukainen taidekäsitys, missä korostuu avoin suhtautuminen taiteen moninaisia merkityksiä kohtaan. Sosiaalisista taustatekijöistä ainoastaan vanhempien kulttuurisilla resursseilla on vaikutusta kulttuuri- ja taidelaitosten tärkeinä pitämiseen, joskin sen vaikutus jää yksilöllisiä valintoja heikommaksi. Saatujen tulosten perusteella voi esittää, että nuorten kulttuurivalintojen muodostumista ei tulisi tarkastella pelkästään sosiaalisista rakenteista käsin, vaan erilaisilla yksilöllisillä tekijöillä on keskeinen vaikutus niiden muodostumiseen.
|
|---|