| Yhteenveto: | Tutkimukseni tarkoituksena on selvittää, mikä on Maalaisliiton/Keskustan kunta- ja kuntalaisuuskäsitys. Tarkastelen työssäni kunnan ja kuntalaisuuden saamia merkityksiä käsitehistoriallisesta näkökulmasta. Tutkimukseni teoriatausta rakentuu Reinhart Koselleckin ajatuksiin käsitehistoriasta. Pro-gradu tutkielman aineisto koostuu Maalaisliiton/Keskustan kuntapoliittisista ohjelmista.
Kunta- ja kuntalaisuus ovat saaneet ohjelmissa uusia sisältöjä ja merkityksiä, vaikka tietyt perusasiat säilyvät aina 1940- luvun lopulta 2008 vuoden ohjelmaan saakka. Aineistoni osoittaa, että käsitteiden ympärillä on havaittavissa poliittista kamppailua. Tämä ilmenee esimerkiksi kunta- valtiosuhteen kautta.
Puolueen vaaliohjelmissa vallankäyttötavat vaihtelevat eri aikakausina. 1940- ja 1950- luvuilla korostuu edustuksellisen demokratian kautta tapahtuva vaikuttaminen kunnissa. Kuntien vallankäyttö kuvataan 1940- ja 1950- luvuilla valtapoliittisesta näkökulmasta. 1960- luvulla puolue korostaa ohjelmissaan samalla tavalla edustuksellista demokratiaa kunnallisessa päätöksenteossa. 1970- luvulla edustuksellisuuden rinnalle tulee uusia toimintamuotoja vaikuttamisen osalta: kunnissa on järjestettävä tiedotus- ja keskustelutilaisuuksia kuntalaisille. 1980- luvulla vaaditaan luottamustehtävien hajauttamista usealle toimijalle.
1990- luvun ohjelmissa kritisoidaan aiempaa vallankäyttötapaa: kuntalaiset eivät tyydy enää olemaan hallinnoinnin kohde. Lisäksi 1990- luvulla mainitaan käyttäjädemokratian vahvistaminen palveluiden osalta. 2000- luvulla vallankäyttöön tulee uusi näkökulma: kuntiin on perustettava nuorisovaltuustoja.
Tutkielman aineisto osoittaa, että eri poliittisten teemojen ympärillä kunnan ja kuntalaisuuden merkitys vaihtelee. Kunta ja kuntalaisuus ovat kontekstisidonnaisia kokonaisuuksia, joille tuotetaan erilaisia odotuksia ja sisältöjä. Aineiston perusteella voi todeta, että kunta ja kuntalainen ovat moninaisia.
|
|---|