| Yhteenveto: | Tutkimuksen tavoitteena on selvittää kunnan poliittisen johdon eli kunnanvaltuutettujen roolia aluekehitystyössä. Aluekehitysprosessia tarkasteltaessa voidaan todeta, että ohjelmaperusteisen aluepolitiikan kaudella kehittämistyön poliittinen ulottuvuus liittyy aluekehitystä ohjaavien strategioiden laatimisvaiheeseen. Strategiaprosessissa kansantahtoa edustavat kunnanvaltuutetut – näin ollen kuntapäättäjien roolia aluekehitystyössä tarkasteltaessa on mahdollista arvioida demokratian toteutumista siinä.
Euroopan unionin jäsenyyden jälkeen suomalaisen aluekehitystyön perusta on ollut Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikka, jonka käytännöt ulottuvat aina kansallisvaltioiden alue- ja paikallistasolle. Euroopan komissio on käsitteellistänyt ja institutionalisoinut unionin tapoja hallita laatimalla Valkoisen kirjan eurooppalaisesta hallintotavasta. Asiakirjassa demokratialle annetaan uusia merkityksiä kehityksen suuntautuessa pois parlamentarismista ja edustuksellisen demokratian ihanteesta, kohti ”governanceksi” tutkimuksessani kutsumaa hallintatapaa. ”Governancelle” ominaiset deliberatiivisuus, verkostomaisuus ja konsensushakuisuus päätöksenteossa johtavat vastuutahon määrittämisen vaikeutumiseen sekä kansalaisten tasavertaisten mahdollisuuksien osallistua päätöksentekoon heikkenemiseen kuin myös asiantuntija- ja eliittivallan kasvuun.
Tutkimuksessani lähestyn ”governancea” Michel Foucault’n hallinnan analytiikan näkökulmasta tarkastellen ”governancea” yhtenä hallintamentaliteetin muotona. Kuntapäättäjän roolin aluekehitysprosessissa luonnehtimisen jälkeen olen varsinaisen aineiston koostamiseksi haastatellut sähköpostitse Haapajärven kauden 2009–2012 kaupunginvaltuutettuja selvittääkseni heidän subjektiivisia kokemuksiaan todellisista mahdollisuuksistaan vaikuttaa aluekehitystyöhön sekä keskeisimpiä vallankäyttäjiä aluekehitystyössä. Aineistolähtöistä ja teorialähtöistä sisällönanalyysiä aineiston analyysissä hyödynnettyäni olen tehnyt kuntapäättäjän roolista aluekehitystyössä johtopäätöksiä todeten, että aluekehitysjärjestelmän nykyiset käytänteet tukevat ”governance”-hallintamentaliteettia. Governance-hallintamentaliteetin kriittisen tarkastelun myötä on todettavissa, että kansanvalta aluekehitystyössä ei tällä hetkellä toteudu.
|
|---|