| Summary: | Tutkielman aiheena on kahden australialaisen sanomalehden rakentama
uutisrepresentaatio Australian aboriginaaleista lokakuussa 2012. Kyseisenä aikana
The Australian ja The Sydney Morning Herald julkaisivat yhteensä 54 uutista koskien
aboriginaaleja. Niiden rakentamia representaatioita pyritään valottamaan
tarkastelemalla uutisten aiheita, kielellisiä valintoja sanaston ja kieliopin osalta sekä
uutislähteitä. Teoreettisena viitekehyksenä tutkielmassa toimii kriittinen
diskurssintutkimus. Painotus on Faircloughin (mm. 1992) kolmen tason mallissa.
Tärkeänä taustoittavana kontekstina toimii keskustelu tulevasta Australian
perustuslakia koskevasta kansanäänestyksestä, jossa tarkoituksena on poistaa pykälät,
jotka mahdollistavat aboriginaalien syrjinnän. Äänestystä on siirretty vedoten sekä
tuen että tiedon puutteeseen.
Sanomalehdet saavuttavat suuren joukon lukijoita päivittäin, joten niiden
muodostamalla kuvalla on suurta yhteiskunnallista merkitystä etenkin nyt jos
kansanäänestys lähiaikoina toteutetaan. Uutisiin usein luotetaan ja niitä pidetään
objektiivisina. Journalistit kuitenkin tekevät työssään valintoja, jotka osittain
pohjautuvat arvoihin sekä uutisten tuotannon käytäntöihin. Myös näitä journalistisia
käytäntöjä tarkastellaan tutkielmassa.
Tulokset myötäilevät aiempia tutkimuksia monilta osin. Uutiset koskevat
useimmiten negatiivisia aiheita, kuten alkoholiin liittyviä ongelmia, rikollisuutta sekä
muita konflikteja. Jonkin verran käsitellään myös saavutuksia sekä kehitystä, jota
yhteisöissä on tapahtunut tai tapahtumassa. Keskeisimmät representaatiot jakautuvat
viiteen ryhmään: aboriginaaleja representoidaan ongelmaisena yhteisönä,
altavastaajina ja uhreina, ongelmana muille, osoittamassa edistymistä sekä
kaukaisena ja erillisenä ryhmänä. Aikaisempaan tutkimukseen verrattuna
aboriginaaleja käytetään uutislähteinä hieman aiempaa useammin. Silti he edelleen
muodostavat selkeän vähemmistön lähteistä.
|
|---|