Tomboys & queer ladies queer-luenta etelävaltioiden groteskeista henkilöhahmoista Truman Capoten romaanissa Other Voices, Other Rooms

Tutkielmassa tarkastellaan etelävaltioiden kirjallisuuden groteskia hahmoa eli Southern grotesque -tyyppihahmoa Truman Capoten romaanissa Other Voices, Other Rooms (1948). Teoksen neljää eri henkilöhahmoa analysoidaan sekä queer-teorian avulla että suhteessa etelävaltioiden goottilaisen romaan...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Dufva, Lotta
Muut tekijät: Humanistinen tiedekunta, Faculty of Humanities, Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos, Department of Art and Cultural Studies, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:fin
Julkaistu: 2014
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/42955
Kuvaus
Yhteenveto:Tutkielmassa tarkastellaan etelävaltioiden kirjallisuuden groteskia hahmoa eli Southern grotesque -tyyppihahmoa Truman Capoten romaanissa Other Voices, Other Rooms (1948). Teoksen neljää eri henkilöhahmoa analysoidaan sekä queer-teorian avulla että suhteessa etelävaltioiden goottilaisen romaanin traditioon. Työ etenee kirjallisen henkilöhahmon määrittelyn kautta Southern grotesque -hahmon erityispiirteisiin ja siitä tehtyihin tulkintoihin. Etelävaltioiden groteskeja hahmoja, joiksi myös Other Voices, Other Roomsin hahmot on luokiteltu, on pidetty perinteisten määritelmien mukaan esimerkiksi epäluonnollisina, rumina ja perversseinä, ja niiden funktioksi on nähty naurun tai pelon herättäminen. Tutkielmassa haastetaan tämä käsitys ja tarkastellaan hahmoja heteromatriisin kyseenalaistavina, lukijassa myötätuntoa herättävinä toimijoina. Kattavan lähiluvun avulla kiinnitetään huomiota muun muassa parodisiin keinoihin kuvata sukupuolta ja seksuaalisuutta, kertojan äänen sentimentaalisuuteen sekä teemoihin, jotka linkittävät teoksen goottilaisen romaanin feministiseen perinteeseen. Vertailun vuoksi esille nostetaan myös henkilöhahmon rodun kuvaus, ja pohditaan, kuvataanko myös sitä samanlaisena konstruktiona kuin sukupuolta. Tarkastelu osoittaa Capoten teoksen henkilökuvauksen olevan heteromatriisia horjuttavaa. Analysoidut hahmot eivät ole sukupuolinormatiivisia, mistä syystä ne kokevat ulkopuolisuutta, jota kertoja kuvaa myötätuntoisesti. Samalla epänormatiivisuuden kuvaus osoittaa normin luoduksi rakennelmaksi. Sen sijaan romaanin rotukuvausta ei voida lukea samalla tavalla performatiivisena. Etelävaltioiden groteski hahmo näyttäytyy tulkinnassa kuitenkin normatiivisen yhteiskunnan ulos sulkemana hahmona, jonka funktiona on herättää sympatiaa.