"Jäi jotain hampaankoloon" sanomalehtien kommenttijuttujen tekstilajisuus

Tutkimuksessa tarkastellaan sanomalehtien kommenttijuttujen tekstilajisuutta. Kommenttijutut ovat toimittajien kirjoittamia, uutisen aiheeseen liittyviä lyhyitä tekstejä. Kommenttien kirjoittamiseen ei juuri ole ohjeita, mikä tekee niistä mielenkiintoisia tutkittavia. Tekstilajisuuden selvittäminen...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Nevalainen, Heidi
Muut tekijät: Humanistinen tiedekunta, Faculty of Humanities, Kielten laitos, Department of Languages, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:fin
Julkaistu: 2013
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/42721
Kuvaus
Yhteenveto:Tutkimuksessa tarkastellaan sanomalehtien kommenttijuttujen tekstilajisuutta. Kommenttijutut ovat toimittajien kirjoittamia, uutisen aiheeseen liittyviä lyhyitä tekstejä. Kommenttien kirjoittamiseen ei juuri ole ohjeita, mikä tekee niistä mielenkiintoisia tutkittavia. Tekstilajisuuden selvittäminen on kiinnostavaa myös siksi, että niiden kirjoittajat ovat toimittajia, jotka ammatikseen laativat objektiivisia tekstejä. Mitä he tekevät, kun saavat laatia subjektiivisen tekstin? Tutkimuksessa tarkastellaan kommenttitekstien tyypillisiä piirteitä ja tuottamisen konventioita. Tavoitteena on selvittää, muodostavatko kommentit yhtenäisen tekstilajin ja jos muodostavat,niin millaisen. Erityisesti tarkastellaan, millaisia kommentit ovat rakenteeltaan ja kielellisiltä piirteiltään. Aineisto koostuu kommenttiteksteistä ja kyselyvastauksista. Kommenttitekstejä kerättiin kuukauden ajan kolmesta lehdestä, Helsingin Sanomista, Iltalehdestä ja Kymen Sanomista. Yhteensä tekstejä kertyi 102. Lisäksi näiden lehtien toimittajille lähetettiin sähköpostitse kyselylomake,johon vastasi 39 toimittajaa. Kyselyssä selvitettiin tekstien tuottamisen lähtökohtia sekä kirjoittajien omia näkemyksiä kommenttitekstien kielen piirteistä ja tekstilajisuudesta. Tutkimuksessa nojaudutaan Vijay K. Bhatian esittelemään moninäkökulmamalliin genreanalyysissa. Teoriataustassa sivutaan myös kielitieteen rakennetutkimusta ja journalismintutkimuksen genreteorioita. Työssä osoitetaan, että monet kommentit noudattavat samankaltaista rakennetta ja ovat kieleltään samankaltaisia. Toisaalta todetaan, etteivät mitkään näistä yhteneväisyyksistä ole välttämättömiä tekstilajiin kuulumisen kannalta. Kirjoittajia sitoo useimmiten vain ohjeistus tekstien enimmäispituudesta. Lopulta ainoat kommenttien tekstilajia määräävät piirteet ovat yhteinen tavoite sekä se, että aiheeltaan tekstin on liityttävä uutiseen. Näin ollen voidaan todeta, että kommentit muodostavat tekstilajin, vaikka hyvin kirjavan sellaisen. Tutkimus antaa aihetta pohtia tekstilajin määrittelyä ja tekstilajin rajoja. Tutkimuksesta saa myös lisätietoa kommentoinnin kuvailuun ja määrittelyyn.