| Yhteenveto: | Tutkimuksen tarkoitus on tehdä näkyväksi, millaisia kyvykkyyskokemuksia alkuopetusikäiset lapset saavat koulussa. Tutkimus on toteutettu sosiokulttuurisesta näkökulmasta, joten tarkastelussa painottuu toimijuuden rakentuminen sosiaalisessa vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Reflektiokeskustelut tarjoavat mahdollisuuden lasten dokumentoimien kokemusten reflektointiin ja nostavat heidän omat näkökulmat keskiöön. Tutkimukset ovat osoittaneet myönteisillä tunteilla olevan vaikutuksia yksilön toimintaan ja hyvinvointiin. Lasten positiivista hyvinvointia tarkastelevat tutkimukset ovat kuitenkin keskittyneet yläkouluikäisiin tai sitä vanhempiin lapsiin. Tämä tutkimus kiinnittyy tarkastelemaan alkuopetusikäisten lasten kyvykkyyskokemuksia koulussa.
Tutkimuksessa hyödynnettiin lapsinäkökulmaista tutkimussuuntausta, jossa lapset nähdään kykenevinä toimijoina ja oman arkensa asiantuntijoina. Täten tutkimussuuntaus siirtyy lapsia koskevasta tiedosta lasten tuottamaan tietoon. Tutkimusaineisto koostui lasten digitaalisilla kameroilla dokumentoimista kokemuksista sekä lasten toiminnan kuvaamisesta stimulated recall -haastattelumenetelmällä. Menetelmä perustuu lapset osallistavaan aineistonkeruuseen, jossa lapset pääsevät itse kertomaan omista kokemuksistaan. Tutkimuksen analyysissa tarkastelen neljän pienryhmän (kahdeksan lasta) reflektiokeskusteluja, joissa tarkasteltiin lasten dokumentoimia kokemuksia ja videokatkelmia heidän toiminnastaan. Aineisto analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin avulla.
Lasten dokumentoimien kuvien ja reflektoitujen kokemusten perusteella rakentui kolme teema-aluetta, jotka ovat osaaminen ja saavutukset, tärkeät ihmiset ja heidän kanssa toimiminen ja arkielämään liittyvät toiminnot. Lapsille oli tärkeää saada onnistumisen kokemuksia omasta osaamisestaan ja tuntea olevansa hyvä jossain. He kokivat onnistumisia tilanteissa, joissa he pystyivät itse vaikuttamaan toimintaan. Toiminnassaan lapset pyrkivät ’pienten asioiden’ avulla vaikuttamaan omaan toimintaansa, jotka voivat jäädä aikuisilta arjessa huomaamatta. Lapset kokivat seuraavien teema-alueiden selittävän heidän kyvykkyyskokemuksiaan: toimintaan vaikuttaminen ja itsensä toteuttaminen, kulttuuriset välineet toiminnan resursseina ja sosiaaliset suhteet toiminnassa. Teema-alueet välittyivät lasten kokemuksissa toisiinsa vuorovaikuttavina, jolloin ne vaikuttivat lasten kyvykkyyden kokemuksen muodostumiseen ja sen myötä vahvistuneeseen toimijuuteen.
|
|---|