| Summary: | Käsillä olevan tutkielman aihe on filosofinen hermeneutiikka. Tällä termillä viitataan pääosin saksalaisten Hans-Georg Gadamerin (1900–2002) sekä Martin Heideggerin (1889–1976) ajatteluun. Mainittujen filosofien keskeisin ongelma koskee kysymystä ”ymmärtämisestä”. Ymmärtämisen he käsittävät kuitenkin äärimmäisen laajassa mielessä: ilmiönä, jonka suhteen kysymys ihmisen suhteesta maailmaan, itseensä sekä toisiin ihmisiin voidaan ratkaista. Filosofista hermeneutiikkaa voidaankin luonnehtia teoriaksi ”elämästä ymmärtämisenä”.
Tutkielmassa lähdetään liikkeelle oletuksesta, jonka mukaan eräs modernin filosofian keskeisimmistä piirteistä on ajatus maailmaa koskevan tietomme ja kokemuksemme lähtökohtaisen tulkinnallisesta luonteesta. Myös filosofinen hermeneutiikka on eräs esimerkki tällaisesta ajattelusta. Esimerkiksi italialainen filosofi Gianni Vattimo on esittänyt hermeneutiikan filosofisesta sisällöstä ja roolista eräänlaisen ”uusnietzscheläisen” käsityksen, joka pyrkii radikalisoimaan todellisuuden tulkinnallisuuden ajatuksen.
Vattimon ajattelun, sekä eräiden muiden nietzscheläisiä argumentteja soveltavien ajattelijoiden, ongelma näyttää olevan se, etteivät he kiinnitä lainkaan huomiota ymmärtämiseen sisältyvään itsesuhteeseen. Ymmärtämistä näet määrittää olemuksellisesti tietynlainen itsesuhde – ymmärtäminen on siis refleksiivistä toimintaa. Juuri tässä mielessä rinnastuu ”ymmärtäminen” myös ”elämään”, sikäli kun myös elämään liikkeenä tai toimeliaisuutena voidaan ajatella sisältyvän tietynlaisen itsesuhteen.
Käsillä oleva tutkielma kehkeytyy tämän problematiikan ympärille. Tutkielma koostuu kolmesta osiosta. Ensimmäisessä käsittelemme kysymystä hermeneutiikan filosofisesta sisällöstä suhteessa Gianni Vattimon sille antamaan tulkintaan. Tätä tulkintaa problematisoimalla muodostamme kysymyksen, jonka pohjalta käsittelemme Heideggerin ja Gadamerin ajattelua. Näitä käsityksiä vertaillaan toisiinsa suhteessa Aristoteleen etiikkaan. Pyrimme osoittamaan, että Heideggerin ja Gadamerin ajattelun pohjalta mahdollistuu kaksi toisistaan poikkeavaa näkemystä filosofisesta hermeneutiikasta teoriana ”elämänä ymmärtämisenä”.
|
|---|