| Summary: | Perheyritykset edustavat sitä yritysten joukkoa, jotka tulevaisuudessa työllistävät opiskelijoita.
Tähän haasteeseen yliopistot ovat vastanneet kehittämällä perheyrittäjyyden opetusta sekä
lisäämällä tutkimusta aiheesta. Akateeminen perheyrittäjyyden opetus on kuitenkin vasta
alkutaipaleella, mutta perheyrittäjyyden erityislaatuisuus kiehtoo tutkijoita, kouluttajia ja
opiskelijoita yhä enenevässä määrin. Perheyrittäjyys sitoutuu edelleen muihin taloustieteellisiin
oppialoihin, kuten yrittäjyyteen ja johtamiseen.
Tutkimuksen tarkoituksena oli suorittaa monikansallinen vertailu akateemisista perheyrittäjyyden
opinnoista ja sitä kautta löytää uutta opetusmateriaalia, jonka avulla voidaan kehittää Jyväskylän
yliopiston opetustarjontaa ja -käytäntöjä perheyrittäjyydessä. Tämä tutkimus yhdistää sekä
kasvatus- että taloustieteelliset näkökulmat, tuoden siihen lisäulottuvuutta. Tutkimus toteutettiin
kahdessa osassa, jotka olivat ohjelma-arviointi (program evaluation) Jyväskylän yliopistossa ja
kouluttaja-arviointi muissa yliopistoissa. Kyselyt toteutettiin Word-lomakkeella sähköpostitse.
Analyysi tapahtui kartoittamalla ja kuvaamalla olemassa olevia perheyrittäjyyden sisältöjä ja
käytäntöjä. Löydökset vastasivat tutkimuskysymyksiin 1) akateemisen perheyrittäjyyden opinnoista
sekä 2) siinä hyväksi havaituista, toimivista käytännöistä ja metodeista.
Tunnistamalla heikkoudet ohjelma-arvioinnin kautta Jyväskylän yliopistossa, kuilu oman ja
benchmarking –partnereiden suorittamisen välillä voidaan jatkossa täyttää. Muihin yliopistoihin
verrattuna Jyväskylän yliopiston perheyrittäjyyden sisältö on melko runsas ja siten
kehitysehdotukset painottuvatkin opetusmetodeihin ja -käytäntöihin. Tutkimuksen perusteella
akateemisessa perheyrittäjyyden opetuksessa käytetään onnistuneesti opiskelijaa aktivoivia
oppimismetodeita, kuten tapauksia (cases), tiimityötä, roolipelejä ja paneelikeskusteluja.
Parhaimmillaan benchmarking –prosessi johtaa organisaation oppimiseen ja tuottaa hyötyä
pitkälläkin aikavälillä.
|
|---|