Suomalaisen oppikirjan tarina osana yrityskuvan muodostumista case Kustannusosakeyhtiö Otava Oy

Tutkielman tarkoituksena oli kartoittaa alakoulun opettajien käsityksiä tutkielmaa varten luodusta suomalaisen oppikirjan tarinasta ja Otavan yrityskuvasta. Lisäksi opettajilta tiedusteltiin mielipiteitä tarinoiden käytöstä ylipäänsä. Tutkielma tehdään tapaustutkimuksena Kustannusosakeyhtiö Otavalle...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Turpeinen, Kati
Other Authors: Humanistinen tiedekunta, Faculty of Humanities, Viestintätieteiden laitos, Department of Communication, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Format: Master's thesis
Language:fin
Published: 2013
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/42499
Description
Summary:Tutkielman tarkoituksena oli kartoittaa alakoulun opettajien käsityksiä tutkielmaa varten luodusta suomalaisen oppikirjan tarinasta ja Otavan yrityskuvasta. Lisäksi opettajilta tiedusteltiin mielipiteitä tarinoiden käytöstä ylipäänsä. Tutkielma tehdään tapaustutkimuksena Kustannusosakeyhtiö Otavalle. Tutkielman teoreettisen viitekehyksen muodostavat tarinat, tarinat osana viestintää ja markkinointia sekä yrityskuvaa ja mainetta käsittelevät tutkimukset. Tutkielma toteutettiin laadullisen tutkimuksen keinoin ja tutkimustulokset analysoitiin teemoittelemalla. Tutkimusaineisto kerättiin fokusryhmähaastattelun ja yksilöhaastatteluiden avulla. Tulokset osoittivat, että tarinasta pidettiin ja se toi haastateltaville uutta tietoa oppikirjan syntyprosessista ja Otavan kotimaisesta taustasta. Tarina herätti haastateltavissa ajatuksia siitä, että oppikirjojen valmistuksessa otetaan käyttäjät huomioon. Tarinaa pidettiin kuitenkin liian pitkänä ja sen rinnalle toivottiin kuvia tai tarinan muuntamista digitaaliseen muotoon. Otavaa pidettiin oppikirjakustantajana luotettava, selkeänä ja käyttäjäystävällisenä. Opettajat kertoivat, että tarinat ovat hyödyllisiä opetuksessa, koska ne auttavat muun muassa muistiin palauttamisessa, muistamisessa ja syy-seuraus suhteiden ymmärtämisessä. Opetuksessa niitä haluttiin selkeästi hyödyntää nykyistä enemmän. Yleisesti suomalaisten tarinankerrontataitoja pidettiin heikkoina.