| Summary: | Historian oppiaineella on vakiintunut asema suomalaisessa perusopetuksessa. Tämän
tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisten historiakuvien keskellä peruskoulun historian
opettaja tekee työtään ja millä historian tärkeyttä oppiaineiden joukossa perustellaan.
Opetussuunnitelmat määrittelevät opetuksen tavoitteet ja sisällöt ja oppikirjat toimivat
yleensä opettajan ja oppilaiden keskeisenä työkaluna. Nämä antavat kuitenkin keskenään
hyvin erilaisen kuvan siitä, mikä historiassa on tärkeää. Opetussuunnitelmat painottavat
historian taitoja, mutta oppikirjat sisältävät valmista sisältötietoa.
Tutkimusaineistoni kolmas osa koostuu yhdeksäsluokkalaisille nuorille tehdystä kyselystä.
Yhdeksäsluokkalaiset ovat juuri saaneet peruskoulun historian oppimäärän opiskeltua ja se
on heillä vielä tuoreessa muistissa. Millainen kuva historiasta on peruskoulun pohjalta
jäänyt? Tarkastelen nuorten kokemusta historian hyödyllisyydestä ja kiinnostavuudesta sekä
sitä, mitä he kokevat historiasta oppineensa ja kokevatko he olevansa historian kanssa
tekemisissä koulun ulkopuolella. Tavoitteeni on näiden kysymysten kautta hahmottaa
nuorten historiakuvaa ja sen suhdetta koulun historiakuvaan.
Käsittelen kaikkia kolmea tutkimuskohdetta vuorotellen ja vertaillen. Tutkimusaineiston
analysoinnissa sovellan enimmäkseen laadullisia menetelmiä, mutta erityisesti lomakekyselyn
kohdalla kerään myös määrällistä tietoa. Tutkimusaineisto on valittu yhden suomalaisen
yläkoulun ympäriltä ja sen voidaan ajatella antavan kuvaa siitä, millaista historian opetus on
tässä koulussa. Opetussuunnitelmat ovat kuitenkin valtakunnallisia ja tarkasteltavia
oppikirjoja käytetään ympäri Suomea. Muun tutkimuksen avulla vertaan myös nuorten
kokemuksia laajempaan aineistoon, jolloin tutkimuksen tulokset ovat jossain määrin
yleistettävissä.
Historian tärkeyttä oppiaineena perustellaan sen yleissivistävällä vaikutuksella.
Opetussuunnitelmassa historian keskeisiksi asioiksi määritellään taitojen ja ajattelun
kehittämistä, mutta oppikirjat keskittyvät poliittisen historian tapahtumien esittelyyn.
Nuorista vain harva koki oppineensa historiasta niitä taitoja, jotka opetussuunnitelma
määrittelee keskeisiksi. Nuorten kiinnostus historiaa kohtaan vaihteli. Suomen historia
koettiin jossain määrin kiinnostavammaksi kuin yleinen historia, mutta ylipäätään nämä
kaksi aihealuetta esiintyivät nuorten vastauksissa yhtä erillisinä kuin oppikirjoissa.
Opetussuunnitelman taitotavoitteiden ja oppikirjojen tietosisällön ollessa keskenään
luonteeltaan hyvin erilaista, joutuu opettaja valitsemaan, kummanlaista historiaa opettaa.
|
|---|