| Summary: | Tämän monitieteistä lapsuudentutkimusta edustavan teoreettis-empiirisen tutkielman tehtävänä oli tarkastella, määrittää ja syventää tietoa koskien fenomenologis-hermeneuttista moraalia sekä pienten lasten moraalista toimintaa päiväkotikontekstissa. Tutkielman filosofisessa viitekehyksessä luonnosteltiin elämismaailmallista moraali-teoriaa, joka pohjautui ennen kaikkea Husserlin, Heideggerin ja Merleau-Pontyn fenomenologiaan. Tutkielma pohjasi ontologialtaan fenomenologiaan ja empirialtaan reflektiiviseen elämismaailmatutkimukseen sekä etnometodologiaan. Lasten moraali käsitettiin tutkielmassa osaksi yksilön elämismaailmaa ja kulttuuria. Tutkimustehtävinä oli määrittää 1) Millaisia käsityksiä ja kokemuksia 5–6-vuotiailla päiväkotilapsilla on moraalista, 2) Miten 5–6-vuotiaiden lasten moraalikäsitykset ilmenevät sanallisesti ja sanattomasti päiväkodin vertaissuhteissa ja niiden kohfliktitilanteissa ja 3) Millaisia ovat 5–6-vuotiaiden lasten visuaaliset kuvaukset hyvästä ja pahasta ihmisestä?
Tutkielman kohderyhmänä olivat erään keskisuomalaisen päiväkodin 5–6-vuotiaat lapset (N=17). Kohderyhmän ja aineiston valinta tehtiin harkinnanvaraisesti. Aineisto kerättiin 12 päivässä havainnoimalla ja yksilö- sekä ryhmähaastattelemalla. Ryhmähaastattelussa toteutettiin toiminnallinen piirto- tai muovailutehtävä. Tutkimusmenetelminä käytettiin etnometodologista keskustelunanalyysia ja fenomenologis-hermeneuttista analyysiä.
Tutkielma osoitti lasten moraalin ja moraalisen toiminnan arvostusten moninaisuuden. Havainnointi kuvasi muun muassa lasten vertaissuhteiden ongelmia, erilaisia vertaissuhteiden valta-asetelmia ja lasten yksilöllisiä moraaliarvostuksia sekä niiden ristiriitoja lasten arvostuksiin. Haastattelussa ilmenivät lasten arvostukset koskien oikeaa toimintaa, väärää toimintaa sekä moraalisia ristiriitoja aiheuttavat moraalikonfliktit. Piirustukset ja muovailut kuvasivat lasten moraalikäsityksiä koskien ihmisiä, supersankareita ja pelihahmoja. Aiemman tutkimuksen näkökulmasta tarkasteltuna tutkielma tuotti merkittävää uutta tietoa koskien suomalaisten päiväkotilasten moraalia ja moraalista toimintaa.
Tutkielman tulokset haastavat kehityspsykologisen näkemyksen pienten lasten kyvyttömyydestä moraalittomina olentoina. Tutkielman tulokset lisäävät tietoa ilmiöstä, jota ei ole aiemmin Suomessa vastaavasti tutkittu. Tuloksia voidaan hyödyntää muun muassa pedagogisen kehittämisen välineenä päiväkotiympäristössä.
|
|---|