Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen yläkoulun kemian opetuksessa

Tämän pro gradu –tutkielman tarkoituksena oli kouluttaa Riihimäen kemian opettajia tieto- ja viestintätekniikan (TVT) pedagogisessa käytössä. Koulutus suunniteltiin kyselytutkimuksen vastausten perusteella. Tutkimuksessa haluttiin kartoittaa sitä, miten kemian opettajat hyödyntävät TVT:tä opetuksess...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Kuusi, Sanna
Muut tekijät: Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Faculty of Sciences, Kemian laitos, Department of Chemistry, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:fin
Julkaistu: 2013
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/42339
Kuvaus
Yhteenveto:Tämän pro gradu –tutkielman tarkoituksena oli kouluttaa Riihimäen kemian opettajia tieto- ja viestintätekniikan (TVT) pedagogisessa käytössä. Koulutus suunniteltiin kyselytutkimuksen vastausten perusteella. Tutkimuksessa haluttiin kartoittaa sitä, miten kemian opettajat hyödyntävät TVT:tä opetuksessaan ja minkälaisia toiveita heillä on räätälöitävälle täydennyskoulutukselle. Täydennyskoulutuksessa opettajat kokeilivat ChemSketch-visualisointiohjelman toimintaa ja he saivat koulutuksesta mukaansa harjoitustyöohjeen. Tuon harjoitustyöohjeen avulla opettajat voivat ottaa kyseisen ohjelman käyttöönsä omassa kemian opetuksessaan. Koulutuksessa opettajat tutustuivat myös mittausautomaatiolaitteen käyttöön. Koulutus oli suunnattu yläkoulujen kemian opettajille, mutta esimerkit toimivat myös lukion kemian opetuksessa Kirjallisuusosuudessa tutustuttiin tutkimuksiin, joita on tehty TVT:n välineistä ja niiden pedagogisesta hyödyntämisestä. Kirjallisuustutkimuksen perusteella voidaan todeta, että TVT:n välineiden saatavuus kouluilla vaihtelee paikkakunnasta riippuen. Yleisesti voidaan todeta, että Suomessa on kohtuullisen hyvin varusteltuja kouluja, kun niitä verrataan muuhun Eurooppaan. TVT:n välineiden hyödyntäminen kuitenkin ontuu ja tämä johtuu pääosin siitä, ettei opettajille ole olemassa pedagogisia malleja näiden välineiden käyttämiseksi. Riihimäellä tilanne on hieman toinen, sillä suurin osa kemian opettajista hyödyntää TVT:tä opetuksessaan monta kertaa päivässä. Kirjallisuusosuudessa käsitellään lisäksi opettajien täydennyskoulutustoiveita. Opettajat haluavat täydennyskoulutuksien olevan sellaisia, joissa he pääsevät itse kokeilemaan ja testaamaan harjoitustöitä. Parasta koulutuksissa olisi, jos opettajat saisivat tehdä koulutuksen tehtävät omien luokkien välineillä, jolloin he voivat viedä testaamansa työn suoraan omaan opetukseensa. Tutkielman tuloksena räätälöity täydennyskoulutus on suunniteltu myös näitä asioita painottaen. Kemian opetukseen liittyvistä TVT:n välineistä visualisointiohjelmia, sekä mittausautomaatiolaitteita käsitellään hieman tarkemmin kirjallisuusosiossa. Samalla mietittiin mitä lisäarvoa TVT:n välineiden käyttämisellä saadaan kemian tiedon monimuotoisuuden opettamiseen.