Johdon tunneälyosaaminen ja sen kehittäminen coachingin keinoin

Tutkimus tarkastelee johdon tunneälyosaamisen kehittämistä johdon coachingin keinoin. Tutkimustehtävänä on etsiä vastauksia siihen, miten johdon coachit pyrkivät arvioimaan ja kehittämään johdon tunneälyn kahdeksaa avainosaamista osana valmennustyötään. Tarkasteltavat avainosaamiset ovat hyvä itsetu...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Saarinen, Petri
Muut tekijät: Kauppakorkeakoulu, School of Business and Economics, Taloustieteet, Business and Economics, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:fin
Julkaistu: 2013
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/42212
Kuvaus
Yhteenveto:Tutkimus tarkastelee johdon tunneälyosaamisen kehittämistä johdon coachingin keinoin. Tutkimustehtävänä on etsiä vastauksia siihen, miten johdon coachit pyrkivät arvioimaan ja kehittämään johdon tunneälyn kahdeksaa avainosaamista osana valmennustyötään. Tarkasteltavat avainosaamiset ovat hyvä itsetuntemus, itsekontrolli, läpinäkyvyys, empaattisuus, kannustavuus, kyky kehittää toisia, taito hallita konflikteja ja ryhmä- ja yhteistyötaito. Laadullisen tutkimuksen aineiston hankintamenetelmä oli teemahaastattelu ja työhön haastateltiin yhteensä yhtätoista johdon coachia. Aineiston analyysimenetelmänä oli laadullinen teoriaohjaava sisällönanalyysi ja analyysitekniikkana käytettiin teemoittelua. Tutkimuksessa tunneälyn arviointiin kehitettyjä mittaristoja oli käyttänyt kolme johdon coachia. Suosituin mittari oli Bar- Onin EQ-i, jota olivat käyttäneet kaikki kolme coachia. Muita coachien käyttämiä tunneälyosaamisten arviointimenetelmiä olivat MSCEIT, EBW, PK5 ja Team Resilience Profile. Havainnointiarviointikokemuksia coachien puheesta ilmeni itsetuntemuksen, itsekontrollin, empaattisuuden ja ryhmä- ja yhteistyötaidon osalta. Ryhmä- ja yhteistyön avainosaamisen havainnoinnissa toimiva työväline coachille saattaa olla Balesin vuorovaikutusprosessianalyysi. 360 asteen haastattelupalautetta arviointimenetelmänään oli käyttänyt kolme coachia ja se koettiin laajasti toimivana ja potentiaalisena arviointivälineenä. Haastatteluarviointityökalu ESCI-360 yhdessä Johari Window nelikenttämallin kanssa voi auttaa coachia hahmottamaan johtajan sokeita pisteitä. Haastateltavat olivat yksimielisiä siitä, että tunneälyn osaamisten kehittämiseen pitää suhtautua kokonaisvaltaisesti ja siinä tulisi huomioida muun muassa keho-, konteksti- ja suhdetekijät. Hyvä itsetuntemus on kaikkien muiden tunneälyosaamisten perusta, jonka kehittämisen ytimessä on coachattavan itsereflektiosaamisen harjoittaminen. Itsekontrollissa pitää ottaa huomioon coachattavan temperamentti. Itsekontrollin kehittämisessä voivat auttaa erilaiset itsereflektio- ja mindfulness-harjoitukset. Läpinäkyvyydessä johtajan johdonmukaisen käyttäytymisen kehittäminen on tärkeää ja avoimuuden sekä aitouden suhteen coachin täytyy ottaa huomioon korostetusti johtajan konteksti- ja tilannetekijät. Empaattisuuden ytimessä on coachattavan kuunteluosaamisen kehittäminen ja empatiaosaamisella on merkittävä vaikutus jokaiseen sosiaalisen tunneälyn avainosaamiseen. Kannustavuudessa coachin on olennaista auttaa coachattavaa inspiroimisosaamisen kehittämisessä. Siinä korostuvat johtajan empaattisuuden sekä itsetuntemuksen kehittäminen. Kyvyn kehittää toisia avainosaamista coachit pyrkivät kehittämään johdon coachingin näkökulmasta ja sen hallinnassa tärkeää on empatiaosaaminen. Taidon hallita konflikteja avainosaamisssa coachin on tärkeää auttaa johtajaa kehittämään emotionaalista itsetietoisuuttaan, itseluottamustaan, itsekontrolliaan ja empaattisuuttaan. Ryhmä ja yhteistyötaidon avainosaamisessa coachin on tärkeää tukea coachattavan kehittymistä laajasti sekä henkilökohtaisissa, että sosiaalisissa tunneälyosaamisissa.