| Summary: | Tässä tutkimuksessa tarkastellaan palvelusetelin käyttöönoton päätöksentekotilanteen
vaihtoehtolaskelmia ja arvioidaan niiden riittävyyttä. Kohteena ovat sellaiset vaihtoehtolaskelmat,
jotka osoittavat palvelusetelitoimintatavan edulliseksi toimintatavaksi. Tutkimustietoa
ei ole siitä, millaisin vaihtoehtolaskelmin palvelusetelin käyttöönottoa on
tarkalleen ottaen perusteltu tai kuinka riittäviä nämä laskelmat ovat.
Case-kohteena on Helsingin kaupungin vanhusten palveluasumisen palvelusetelin
käyttöönotto ja siihen liittyvän kokeilujakson päätöksentekomateriaalit ja selvitykset.
Riittävyyttä arvioidaan tarkastellen kustannuslaskelmien näkyviä ja näkymättömiä kustannuksia
teoreettiselta kannalta. Aineistosta on saatu tietoa teorialähtöisellä sisällönanalyysillä,
ja arviointi on tehty kohteen ulkopuolelta.
Tulokseksi on saatu, että tutkitun kohteen vaihtoehtolaskelmat eivät vaikuta täysin
riittäviltä perustelemaan palvelusetelitoimintatavan edullisuutta. Esimerkiksi ohjauksen
transaktiokustannuksia ei näyttänyt otetun huomioon laskelmilla. Lisäksi palvelusetelin
ostovoimaa ja toimintatavan edullisuutta verrattiin vain kaupungin ostopalveluiden
keskimääräisiin kustannuksiin. Tällöin asiakkaan todellinen omavastuu vaikutti jääneen
näkymättömiin. Tulosten myötä palvelusetelin käyttöönottoa perustelevia laskelmia
koskevia ongelmia tulisi kartoittaa tutkimuksessa laajemmin. Jatkotutkimusta tarvittaisiin
myös siitä, millaiset ovat riittämättömien laskelmien vaikutukset palvelusetelijärjestelmään.
|
|---|