Euroopan sosiaalirahasto aluepolitiikan toteutusvälineenä onnistuneen hankkeen ominaispiirteet

Tutkielman tarkoitus on selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat Euroopan sosiaalirahaston kautta rahoitettujen hankkeiden tuloksiin. Tekijöiden tunnistaminen on tärkeää, sillä rakennerahastojen kautta toteutetaan nykyään merkittävä osa Suomen aluepolitiikasta. Olisikin toivottavaa, että rahastojen kaut...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Willman, Eerikki
Muut tekijät: Kauppakorkeakoulu, School of Business and Economics, Taloustieteet, Business and Economics, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:fin
Julkaistu: 2013
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/42020
Kuvaus
Yhteenveto:Tutkielman tarkoitus on selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat Euroopan sosiaalirahaston kautta rahoitettujen hankkeiden tuloksiin. Tekijöiden tunnistaminen on tärkeää, sillä rakennerahastojen kautta toteutetaan nykyään merkittävä osa Suomen aluepolitiikasta. Olisikin toivottavaa, että rahastojen kautta toimeenpannut hankkeet toteutuisivat mahdollisimman tehokkaasti ja tavoitteisiinsa nähden täysimääräisesti luoden niiltä odotettuja tuloksia. Tässä tutkielmassa tarkasteltavana on Euroopan sosiaalirahastosta rahoitetut hankkeet, jotka ovat synnyttäneet uusia yrityksiä tai työpaikkoja. Hankkeet on toteutettu Manner-Suomessa aikavälillä 1.1.2007 - 31.12.2012. Tutkin määrällisiin tuloksiin vaikuttavia tekijöitä logistisen ja multinomiaalisen regressioanalyysin sekä järjestetyn logit -mallin avulla. Tutkimuksen tulokset tukevat väitettä, että suuret hankkeet ovat tuloksellisimpia. Projektin toteuttajalla tai toteutusalueella ei aineistossani ollut systemaattista vaikutusta hankkeen onnistumisasteeseen. Tulosten mukaan selkeimpänä taustatekijänä projektin onnistumisen kannalta on hankkeisiin mukaan sitoutettujen pienten yritysten lukumäärä. Tulosten robustisuutta häiritsee aineiston vinoutunut jakauma, sillä suuret yritys/työpaikkahankkeet ovat tutkimuksessani aliedustettuina, koska vain pieni osa niistä oli ehditty päättää aineiston keräämiseen mennessä. Ohjelmakauden päätyttyä kattavan ex-post tutkimuksen teko olisi aiheellista. Runsaamman aineiston tulokset olisivat myös tulkinnallisempia, joten jatkotutkimukselle on perustellusti tarvetta.