| Yhteenveto: | The aim of this study was to describe the life cycle of H. zschokkei by observing the
development of actinospores in oligochaete and the morphological development of H.
zschokkei cysts in whitefish. Laboratory observation of seasonal occurrence of
actinospores sampled from oligochaetes from RTKL Tervo Fish Farm revealed 6 types of
actinospores from collective groups of Triactinomyxon, Raabeia and Aurantiactinomyxon
in 2010, and 3 types of actinospores in 2011. Both years showed similar patterns with the
release of actinospores peaking in both summer (June and July) and winter (January and
February) times. The infection experiment was not successful in infecting Coregonus
lavaretus with myxozoan parasite Henneguya zschokkei. In addition, 336 individuals of
whitefish C. lavaretus from fish farm were examined to study the factors influencing the
prevalence and intensity of infection of H. zschokkei. Three types of cysts were observed in
this study namely cyst type-1 (mature plasmodium cyst), cyst type-2 (intermediate
plasmodium cyst) and cyst type-3 (immature cyst). A pattern was observed with high
prevalence of type 3 cyst (small cyst without myxospore) in young C. lavaretus and high
prevalence of type-1 cyst in older C. lavaretus. Melanisation of cysts were also observed
especially in older C. lavaretus. The prevalence of H. zschokkei was influenced by host age
(42.0 % in 2 year old; 0.7 % in 1 year old) and host size but not by host sex. Based on
these findings, the prevalence of H. zschokkei infection and the development of cyst were
associated with host age.
Henneguya zschokkei on pääjaksoon Myxozoa (luokka Myxosporea) kuuluva loinen, jonka
pääisäntä on harvasukamato (Oligochaeta) ja väli-isäntä siika (Coregonus lavaretus).
Loinen, jota kutsutaan siian rakkoloisioksi (’piimäsiika’) aiheuttaa kalataloudellista haittaa,
koska sen kystit esiintyvät siian lihaksessa alentaen siikafileen kaupallista arvoa. Työn
tarkoituksena oli tutkia rakkoloision elämänkiertoa harvasukamatoisännän osalta, jota ei
vielä tunneta. Lisäksi tavoitteena oli tutkia loisen plasmodium-kystien kehittymistä siiassa.
Harvasukamatoisäntää etsittäessä otettiin pohjanäytteitä Riista- ja kalatalouden
tutkimuslaitoksen Tervon yksikön poistouomasta 2010 ja 2011 ja seurattiin Myxozoa
actinospoorien parveilua harvasukamadoista laboratoriossa kesäkuulta seuraavan vuoden
helmikuulle. Molempina vuosina actinospooreja parveili kesä-heinäkuussa sekä toisen
kerran tammi-helmikuussa. Siian rakkoloision actinospooreja ei kuitenkaan itiöiden
joukosta löytynyt, vaikka laitoksella oli aikaisempina vuosina esiintynyt loista siioissa.
Infektiokokeessa yritettiin tartuttaa siiasta saatuja myxospooreja harvasukamatoihin.
Madot kerättiin Jyväskylän alueen lammikoista, joissa siikaa ei esiinny, keväällä 2011 ja
altistettiin myxospoorisuspensiolle, joka tehtiin a) tuoreista plasmodium-kysetistä saaduista
spooreista, b) vanhentuneista plasmodiumeista saaduista spooreista (80 vrk säilytys 5ºC
vedessä ennen infektiokoetta) sekä c) kontrollisuspensiolle (pelkkä vesi). Koe tehtiin
laboratoriossa 8ºC lämpötilassa sekä luonnon lämpötilaa noudattaen siten, että
actinospoorien erittymistä seurattiin kesäkuulta seuraavaan helmikuuhun saakka.
Infektiokoe ei onnistunut; H. zschokkei actinospooreja ei saatu. Kemijärvellä sijaitsevan à
Pohjois-Suomessa sijaitsevasta kalanviljely-yksiköstä otettiin 1+ ja 2+ -ikäisiä
viljelysiikoja tutkittavaksi heinäkuussa 2011, loka-marraskuussa 2011, helmikuussa 2012
ja huhtikuussa 2012, yhteensä 336 kalaa. 1 + -ikäisissä kaloissa (n = 151) H. zschokkei –
loisinnna prevalenssi oli 0.7 % ja 2+ -ikäisissä (n = 185) 42.0 %. 2+ -ikäisissä siioissa
matureiden, kypsien plasmodium-kystien osuus ja sekä kypsien plasmodioitten määrä,
loisinnan kokonaisprevalenssi, plasmodium-kystien keskikoko ja melanisoitujen
plasmodioitten osuus kasvoivat vuodenaikaisesti kesästä seuraavaan huhtikuuhun, mutta
pienten, immaturien kystien osuus ja lukumäärä alenivat. Tulos kuvaa siian rakkoloision
plasmodium-vaiheen ajallista kehittymistä kalaisännässään.
|
|---|