Kirjoittajaan ja lukijaan viittaaminen Jussi Halla-ahon Scripta-blogin maahanmuuttokeskeisissä verkkokolumneissa

Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella kirjoittajaan ja lukijaan viittaamista Jussi Halla-ahon Scripta-blogissa julkaistuissa maahanmuuttokeskeisissä verkkokolumneissa. Halla-aho ja hänen lukijakuntansa perustama keskustelufoorumi (Hommaforum) ovat olleet esillä mediassa, minkä takia koettiin kiinn...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Kokkonen, Lotta
Muut tekijät: Humanistinen tiedekunta, Faculty of Humanities, Kielten laitos, Department of Languages, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:fin
Julkaistu: 2013
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/41839
Kuvaus
Yhteenveto:Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella kirjoittajaan ja lukijaan viittaamista Jussi Halla-ahon Scripta-blogissa julkaistuissa maahanmuuttokeskeisissä verkkokolumneissa. Halla-aho ja hänen lukijakuntansa perustama keskustelufoorumi (Hommaforum) ovat olleet esillä mediassa, minkä takia koettiin kiinnostavaksi tutkia, miten Halla-aho ja hänen lukijansa näkyvät Halla-ahon verkkokolumneissa. Lisäksi blogi julkaisupaikkana antaa kirjoittajalle vapauksia, joita esimerkiksi sanomalehteen kirjoittavalla kolumnistilla ei ole. Tutkimuksessa selvitettiin, millaisin kielellisin keinoin kirjoittajaan ja lukijaan viitataan, millaisissa semanttisissa puhefunktioissa viittauksia käytetään ja kuinka paljon viittauksia on. Aineistona oli 24 verkkokolumnia. Aineistoa analysoitiin kvalitatiivisesti Larjavaaran (2007) semanttisten puhefunktioiden kautta sekä kvantitatiivisesti laskemalla viittauskeinojen käyttöä teksteittäin ja puhefunktioittain. Kielellisten keinojen tarkastelu osoitti, että kirjoittajaan viitataan yksikön 1. persoonalla, nollapersoonalla ja passiivilla, kirjoittajaan ja lukijaan yhdessä monikon 1. persoonalla, passiivilla, nollapersoonalla ja pronominilla ja lukijaan 2. persoonalla, puhutteluilmauksella ja nollapersoonalla. Kvantitatiivinen analyysi paljasti, että kirjoittajaan viitataan useammin kuin kirjoittajaan ja lukijaan yhdessä ja lukijaan viitataan vähiten. Viittauskeinoista yleisimmät ovat 1. ja 2. persoona. Kvalitatiivinen tarkastelu osoitti, että kirjoittaja tulee selkeimmin esille assertiivisissa tapauksissa, joissa hän näyttäytyy kirjoittajana, kriitikkona ja kertojana. Suurin osa tapauksista on kirjoittajaan ja kirjoittajaan ja lukijaan yhdessä viittaavia ekspressiivisiä tapauksia, joissa mielipiteet ja asenteet ilmaistaan mahdollisimman yleisenä nollapersoonan kautta. Direktiivisillä tapauksilla ohjataan ja neuvotaan lukijaa, ja poeettisissa tapauksissa kirjoittaja näyttäytyy hauskuuttajana. Kooperatiiviset tapaukset ovat pääosin metatekstiä, jolla kirjoittaja sekä auttaa lukijaa seuraamaan tekstiä että ottaa hänet mukaan toimintaan. Tutkimus liittyy tekstilajipiirteisiin, ja tulosten pohjalta voidaan päätellä, että kirjoittajaan viittaaminen etenkin yksikön 1. persoonalla on olennainen piirre blogissa julkaistavissa verkkokolumneissa.