| Yhteenveto: | Pro gradu -tutkielmani tarkoituksena on selvittää sosiaalitoimen sosiaalityöntekijöiden kokemuksia
Ylä-Savon sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän perustamisesta ja sen vaikutuksista
sosiaalityön käytäntöön. Etsin vastauksia kysymyksiin siitä, mikä kuntayhtymän
kunnissa on muuttunut organisaatiomuutoksen seurauksena, miten sosiaalityöntekijät ovat
kokeneet organisaatiomuutosprosessin ja mitä uudistus on ennen kaikkea merkinnyt käytännön
työlle.
Tutkimuskysymyksiini vastaamiseksi haastattelin kuutta kuntayhtymän eri kunnissa sekä
ennen organisaatiomuutosta työskennellyttä että tälläkin hetkellä työskentelevää sosiaalityöntekijää
yksilöllisin teemahaastatteluin, jotka analysoin laadullisella sisällönanalyysillä.
Analyysi pohjautuu hermeneuttis-fenomenologiseen lähestymistapaan, jossa ihmisten kokemukset
kytketään ympäristön olosuhteisiin. Nostan aineistosta esiin keskeisiksi tulkitsemiani
teemoja organisaatiomuutosprosessista sekä muutoksen hyödyistä ja haitoista.
Organisaatiomuutos näyttäytyi työntekijöille aluksi hyvin epämääräisenä. Etenkin pienissä
kunnissa ilmeni epävarmuutta tulevaisuudesta. Muutoksen suunnittelussa oli mukana vakituisia
työntekijöitä, jotka kokivat kohtuutonta kiirettä suunnittelutyössään. Muutoksen suurimpia
hyötyjä ovat yhteistyön syveneminen kuntien välillä, sosiaalityön sisällöllinen kehittyminen,
vahva kehittämisen mentaliteetti ja asiakkaiden tasavertaistuminen. Haittoina
nähtiin lähipalvelujen karsiminen pienistä kunnista, kuntayhtymän byrokraattisuus ja sosiaalihuollon
jääminen terveydenhuollon varjoon uudessa organisaatiossa.
Työntekijät näkivät organisaatiomuutoksen pääosin myönteisenä alkukangerteluista huolimatta.
He suhtautuvat luottavaisesti tulevaisuuteen, jossa seudullisuus syvenee ja ennaltaehkäisevä
työ nostaa päätään.
|
|---|